ROMANIEN TODELLINEN ALKUPERÄ?

20.04.2014 00:00

ROMANIT–YKSI ISRAELIN KADONNEISTA SUKUKUNNNISTA?

Totta, vai tarua?

Tällä sivustolla Kyösti Roth esittelee romani tutkimuksensa tietoa romanien todellisesta alkuperästä. Romanit eivät ole alkuperältään intialaisia. Intia on ollut vain yksi paikka romaneille, jossa he ovat viettäneet pitkän ajan.

 

 

Kuva: Eeva Kaarina Virtanen

Esipuhe: Projektin  historia

MONEN VUODEN TUTKIMUSMATKA

 Vuonna 2000 kesäkuussa ovelleni koputettiin. Sisään astui eräs tuttavani monien vuosien takaa. Ihmettelin että hän ilmestyi siihen vaan eteeni yhtäkkiä ja yllättäen. Emme olleet tavanneet hänen kanssaan 15 vuoteen. Hän ei tiennyt silloisesta elämän tilanteestani mitään. Olin juuri paria viikkoa aikaisemmin kohdannut hiljaisuudessa Jumalan, joka oli alkanut puhumaan minulle päivittäin. Vietin aikaa yksinäisyydessä paljon, en halunnut ihmisiä ympärilleni, halusin vain olla rauhassa ja keskustella Jumalan kanssa. Sitten mies ilmestyy kuin tyhjästä. Ja alkaa puhumaan keittiöni pöydän ääressä minulle. Hän sanoo saaneensa sanan Jumalalta joka koski minua. Naureskelin hieman mielessäni sisäänpäin aluksi, koska näitä profetioita ja sanomia liikkuu ajassamme enemmän kuin tarpeeksi. Usein ne ovat oman sielun tuotoksia.
 Hän kertoi minulle, että Jumala on sanonut hänelle, että sinä olet yksi niistä, jonka välityksellä yhdeltä osaltaan Jumala tulee paljastamaan romaneille heidän alkuperäänsä. Naureskelin jo ääneen hänelle. Tiesin toisaalta kuitenkin sen, että hän ei voi mistään tietää sitä, että olin kohdannut Jumalan. Siksi ihmettelin kuitenkin koko ajan mielessäni asiaa. Koko asia hautautui pikku hiljaa ajan kuluessa mielestäni, en ollut kiinnostunut koko asiasta pätkääkään. Olkoon minun puolestani romanit vaikka sitten Ugandalaisia mietin mielessäni.
 Vuosien saatossa rupesin jossain vaiheessa kuitenkin hieman oudoksumaan sitä, että miksi eteeni tulee jatkuvasti tietoa Israelin kadonneista sukukunnista ja romaneista vaikka en etsikään niitä. Laitoin joitain muistiinpanoja koneelle niistä, mutta en mitenkään alkanut kaivelemaan asioita sen kummemmin.
 Nyt vuosien jälkeen tuon miehen profetia on kuitenkin toteutunut, josta voi ounastella että profetia saattoi sittenkin olla Jumalasta, naurustani huolimatta.
 Tuosta tapahtumasta alkoi tahtomattani muodostua jakso elämässäni, jossa tietoa on jo sen verran asiasta, että en voi enää olla julkaisematta tietojani. En tiedä miten elämäni etenee tästä eteenpäin ja tulenko olemaan mukana tämän viestin viemisessä ja kuinka laajasti omalle kansalleni, en edes pohdi sitä, koska se ei mielestäni ole asian ydin. Ydin on se, että olkoon totuus sitten mikä tahansa tästä asiasta, pääasia että pohdimme yhdessä itse asiaa ja suhtaudumme siihenkin vaihtoehtoon vakavasti, jota olen esittänyt tässä selityksessäni.
 Näiden sivujen aikaan saaminen on ollut monen vuoden ja monien ajatusten tulos. Samalla se on ollut äärimmäisen kipeä tutkimusmatka itseeni. Kysymyksiä on sadellut sisimpääni enemmän kuin vastauksia; olenko minä joka olen orpona lastenkodissa kasvanut ilman vanhempia, olenko ilman juurianikin; ilman historiaa, ilman omaa maata? Tämä raamatun selitykseni, jota olen tehnyt, on antanut ainakin lähtökohdan ja kiintopisteen mieleeni joiltakin osin. Minäkin kuulun ehkä jollekin, ehkä johonkin. Se on kasvattanut myös toivoa nähdä syvempi tarkoitus elämälleni. Silti tällaiseen tutkimukseen ei voi sisällyttää mitään tunnehöyryjä tai omia tarkoitusperiä. On pystyttävä olemaan rehellinen ja kriittinen.
Tämä tekemäni yhteenveto, tai kannanotto romanien alkuperästä on tehty raamatun valossa. Suurin lähdeaineisto löytyy sieltä. Vanha testamenttihan on tunnetusti Israelin kansan historiaa, siksi historiaa löytyy sieltä. Myös selkeä syy löytyy vanhan testamentin kirjoituksista Pohjois-Israelin Efraimin ja hänen johdossaan olleiden 10 sukukunnan jälkien katoamiseen, siksi katson että vanha testamentti ja Israelin kansan historia on oikea väline löytää totuudesta edes viitteitä. 
 Olen käyttänyt Biblian 1776 käännöstä lainauksissani raamatusta pääasiallisesti rinnakkain -33 käännöksen kanssa. Alkutekstiin viitatut lainaukset ovat myös osaltaan tarpeellisia. Historian kirjoja kirjoitetaan toistuvasti uusiksi, koska tieto asioista voi muuttua, mutta Raamattua ei kirjoiteta uusiksi. Se antaa ainakin tarpeellisia viitteitä Efraimin löytymiseksi.
 Kielitieteelliset tutkimukset eivät sinällään selitä romanien alkuperää, vaikkakin viitteitä löytyy sieltäkin. Ne viittaukset ulottuvat kuitenkin vain noin tuhannen vuoden päähän. Käsittelen tätäkin asiaa tarkemmin myöhemmin tässä esityksessä.
 Moni väittää että asiahan on yksinkertainen, kun tutkittaisiin vain dna:ta. Sekään ei pidä paikkaansa, koska eri maissa kulkiessaan romanit ja Israelin kadonneet heimot ovat sekoittuneet paikallisen väestön kanssa vuosisatojen aikana. Silti Jumalalta ei ole yksikään hukassa. Itse uskon, että lopulliset vastaukset asiaan saadaan vasta tuhatvuotisen valtakunnan kynnyksellä, kun Jumala itse kutsuu kotiin Israeliin kadonneiden sukukuntien rippeet. Silloin viimeistään nähdään keitä he ovat.
 Viitteitä ja vahvoja epäilyksiä saamme kuitenkin jo nyt siitä, keitä nuo kadonneet sukukunnat ovat nykyajassa. Lopullisia todisteita ei kenelläkään vielä ole.
 Suurin ongelma lähestyessämme aihetta löytyy kuitenkin suomalaisilta juutalaisuuteen perehtyneiltä tutkijoilta ja asiantuntijoilta siinä, että viitekehys josta he lähtevät tutkimaan asioita on jo valmiiksi lukkoon lyöty. Valmiin viitekehyksen päälle sitten etsitään todisteita, jotka eivät sovellu kokonaisuuteen kuitenkaan saumattomasti sen tähden, koska viitekehys on väärä, etukäteen lukkoon lyöty, jota ei edes aseteta kyseenalaiseksi. Muun muassa ne, jotka luokittelevat kaikki israelilaiset eri sukukuntien edustajat juutalaisiksi ja kutsuvat heitä Juudan sukukunnan mukaan ainoastaan, edustavat juuri tätä valmiiksi lukkoon lyötyä viitekehystä. Tämän takia muun muassa vapaitten kristillisten seurakuntasuuntien edustajien näkemys asiasta jää hyvin yksipuoliseksi ja kapeaksi. Eikä perustu edes raamatun ilmoitukseen. Juutalaiset itsekin ovat menneet tässä suhteessa harhaan. Todistan tässä esityksessä väitteeni todeksi raamatulla.
 Toinen asia mikä kiihdyttää mieltäni on se, että juutalaiset pitävät usein joitakin raamatun vanhan testamentin kertomuksia pelkkinä tarinoina, jotka eivät olisi edes totta. Ja näin tehdessään asettavat kyseenalaiseksi raamatun luotettavuuden. Totta on että, kristilliset piirit ovat tehneet vuosisatojen aikana raamatusta väännöksiä, että se sopisi paremmin kunkin edustamaan kristillisyyteen niin kuin aiemmin mainitsin, mutta kyllä kokonaisvaltaisesti ajateltuna joudumme sitten hylkäämään koko raamatun ja epäilemään sitä Jumalasta lähteneeksi jos kerran paloittelemme sitä oikeiksi ilmoituksiksi ja tarinoiksi. Ja silloinhan se tarkoittaisi käytännössä sitä, että koko uskoltamme menisi pohja.
 Muuna apuna tässä esityksessäni ovat olleet Terrence Dyerin suomeksi käännetty kirja "Efraim, miten minä voisin hylätä sinut", 3 lainausta (kust. One Day Oy, julkaisija Alija 2000 r.y sekä kansainvälisen ICEJ:n suomalaiset sivut yhdessä Rovasti Seppo Seppälän tutkimusten kanssa, sekä myös Juhani Aitomaan ja Olavi Peltosen kirjoitukset asiasta. Jokainen raamattua tunteva ihminen, joka osaa selittää raamattua raamatulla, löytää nämä viitteet ja yhtymäkohdat romanien Israelilaisen alkuperän, ja juutalaisten, sekä koko Israelin kansan kohtaloiden välillä. Ainakin sen pitäisi herättää ajattelemaan. 
 Tieto kasvaa ja tiedon hankinta mekanismit kehittyvät koko aika. Mitä pitemmälle aika kuluu, varmasti asiaan tulee eri lähteistä enemmän ja enemmän oikeaa valaistusta. Tuntuu siltä, että Jumala on päättänyt avata tätä asiaa pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Nykytutkimuksenkin keinoin päästään jo pitkälle.
 Tuonkin erään mielestäni tärkeän pointin lisää keskusteluun: Tämän päivän juutalaiset rabbit instituutiossa, joka tutkii Israelin kadonneita sukukuntia Israelissa, arvelevat romanien olevan joko: 1. Leeviläisistä polveutuneita kehatilaisia. 2. Daanin sukukuntaa 3. Efraimin jälkeläisiä.
 Se mikä on tärkeätä huomata, siitä ei edes enää niinkään väitellä heidän keskuudessaan, etteivätkö romanit olisi Israelin kadonneita. He arvioivat ainoastaan sitä puolta asiasta, että mitä sukukuntaa tai minkä sukukunnan jälkeläisiä romanit ovat. Tosin tutkimusta asiasta ei tietojeni mukaan suoriteta vielä kovinkaan aktiivisesti. Tietojeni mukaan eräs tunnettu ja arvostettu Rabbi Israelissa onkin julkisesti sanonut mustalaisten olevan heidän veljiään.
Rukous:
Jes.63:15–17,19 ”Katsele taivaasta, katso pyhyytesi ja kirkkautesi asunnosta. Missä on sinun kiivautesi ja voimalliset tekosi? Sinun sydämesi sääli ja sinun armahtavaisuutesi ovat minulta sulkeutuneet.
16. Sinähän olet meidän isämme, sillä Aabraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne: sinä, Herra, olet meidän isämme; "meidän Lunastajamme" on ikiajoista sinun nimesi.
17. Miksi sallit meidän eksyä pois sinun teiltäsi, Herra, ja annoit meidän sydämemme paatua, niin ettemme sinua pelkää? Palaja takaisin palvelijaisi tähden, perintöosasi sukukuntain tähden.
19. Me olemme niin kuin ne, joita sinä et ole ikinä hallinnut, olemme, niin kuin ei meitä olisi otettu sinun nimiisi”.
Lopuksi:
5 Moos.7:6,9 "Sillä sinä olet herralle Jumalallesi pyhitetty kansa. Herra sinun Jumalasi on valinnut sinut omaisuuskansakseen ennen kaikkia muita kansoja, mitä maan päällä on. Ja tiedä siis, että Herra, sinun Jumalasi on Jumala, uskollinen Jumala joka pitää liiton ja on laupias tuhansiin polviin asti niille, jotka häntä rakastavat, ja pitävät hänen käskynsä".
Jumala siunatkoon Israelia!
Kyösti Roth
    
Romanit - Yksi Israelin kadonneista sukukunnista - Totta vai tarua?
 Tutkimuksemme kohteena on muun muassa V Mooseksen kirjan luku 28, jossa Mooses luettelee Israelin kansalle selkeät siunaukset joista Israel tulee osalliseksi, jos se pysyy liitossa Jumalan kanssa. Sekä kiroukset, jotka tulevat Israelin 12 sukukunnan ja heidän jälkeläistensä ylle, jos he luopuvat tekemästään ikuisesta liitosta ja valasta Jumalan kanssa.
 Raamatun historia todistaa että Israelilaiset rikkoivat liiton melkein heti Mooseksen kuoltua. Eli ovat näin ollen kansana kirottuja, kirouksen alla olevia sukupolvesta sukupolveen. Kunnes päivien lopulla Jumala raamatun mukaan poistaa kirouksen, kun Israelin koko heimo (12 eri sukukunnan jälkeläiset, ei siis pelkästään juutalaiset eli Juudan sukukunta ja heihin liittyneet Benjaminilaiset) nöyrtyy Jumalan edessä. Eli tätä lukua tutkimalla muun muassa saamme paljon viitteitä 10 kadonneen sukukunnan (Pohjois-Israelin) kohtaloista ja ominaispiirteistä.
 Näillä sivuilla lähestymme kysymystä romanien alkuperästä Israelin kansan; sen kahdentoista sukukunnan historiasta, tapakulttuurista sekä raamatun ilmoittamista Israelin kansan tulevaisuuteen tähdänneistä profetioista, sekä raamatun kokonaisvaltaisesta ilmoituksesta käsin. Tulen myös esittämään kysymyksiä sinulle tästä kohtalonyhteydestä joita voit miettiä itseksesi. Esimerkkinä näistä kysymyksistä eräs, joka on vaivannut mieltäni. Kysymykseni taustaksi ensin seuraavaa;
Holocaustin (Natsien suorittaman kansanmurhan) uhrit;
  Holocaustin uhreista suurimman huomion ovat saaneet juutalaiset, jotka olivatkin tuhon suurin kohde lukumääräisesti, 6 miljoonaa. Suhteessa ryhmän kokoon romaneja kuitenkin kuoli eniten holocaustissa (prosentuaalisesti). Nykyisin puhutaan jo arvioista, joiden mukaan 1,5-2 miljoonaa romania olisi tapettu holocaustissa. 
Romanien kokemasta holokaustista, eli natsihallinnon toisen maailmansodan aikana toimeenpanemasta joukkotuhosta, vaiettiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen.

1970-luvun lopulla Saksan romanit ja sintit ryhtyivät vaatimaan holokaustin romaniuhrien muistamista valtiolta. Saksa tunnusti lopulta 35 vuotta toisen maailmansodan jälkeen natsien surmanneen noin 600 000 romania. Tämä on arvio, koska romanien tarkasta lukumäärästä ei ole tietoa ennen joukkotuhoamisia. Suhteessa väestön kokonaismäärään uhrien määrä oli joka tapauksessa valtava. Joidenkin arvioiden mukaan natsin tappoivat jopa puolet kaikista romaneista. (Friman-Korpela, 2009)

Romanien kokemaa kansanmurhaa alettiin tutkia perusteellisemmin vasta 1990-luvulla, jolloin Yhdysvalloissa asuva Austinin yliopiston professori, romanitaustainen Ian Hancock avasi yhdessä joidenkin juutalaistutkijoiden kanssa uudelleen sodanaikaiset arkistot.

Tutkimuksia tehtiin muun muassa Miriam Novitch -säätiössä, Simon Wiesenthal -keskuksessa sekä Olof Palme -keskuksessa, joissa on säilytetty tarkimmat toisen maailmansodan aikaiset silminnäkijäkertomukset ja muita todisteita natsien toimeenpanemien joukkomurhien tapahtumista. Tutkimuksissa on hyödynnetty juutalaisten vankien ja keskitysleireistä pelastuneiden kertomuksia, jotka ovat sisältäneet yllättävän paljon mainintoja romanivangeista.
Uusien tietojen perusteella on romaniuhrien lukumääräarvio nostettu jopa 1,5–2 miljoonaan. Saksan valtio perusti romanien ja sintien holokaustia käsittelevän museon Heidelbergiin, jossa on esillä myös Auschwitzin keskitysleiriä esittelevä pysyvä näyttely.

Romanien joukkotuho ylti myös osaan Pohjoismaista. Saksan miehittämänä olleen Norjan romaniväestö tuhottiin lähes kokonaan Saksaan tehtyjen luovutusten vuoksi. Myös Tanskan romaniväestö käytännössä hävisi. Suomen valtiojohto osallistui vuonna 2000 pääministeri Paavo Lipposen johdolla juutalaisten joukkotuhoa käsittelevään seminaariin Tukholmassa. Pääministerin valtuuskunnassa romaneja edusti romaniasiain neuvottelukunnan tuolloinen pääsihteeri Miranda Vuolasranta. Lipponen oli ensimmäinen suomalainen poliitikko, joka nosti aktiivisesti esille romanien joukkotuhon.

Suomi valittiin hallitusten väliseen Holocaust Task Force -järjestön täysjäseneksi vuonna 2010. Järjestön tarkoituksena on tukea holokaustin tiedottamiseen liittyvää kasvatusta ja tutkimusta sekä vaalia holokaustin muistoa (Sarita Friman-Korpela)”.

 Rotuhygienian nimissä Euroopan romanivähemmistöä vainottiin erityisen ankarasti. Itä-Euroopassa romanit suljettiin ghettoihin ja kuljetettiin tuhoamisleireille. Välillä tuhoamisryhmät eivät vaivautuneet edes järjestämään kuljetuksia, vaan ampuivat romanit suoraan kyliinsä.
 Keskitysleireille joutui ja siellä tuhottiin 1. Kommunisteja, 2. Homoseksuaaleja, 3. Romaneja, 4. Henkisesti sairaita ja vammaisia, 5. Neuvostoliittolaisia sotavankeja, 6. Puolalaisia, venäläisiä ja muita slaaveja, 7. Poliittisia aktivisteja, 8. Jehovan todistajia, 9. Joitakin katolisia ja protestanttisia pappeja, 10. Toisinajattelijoita, 11. Rikollisia, 12. Ihmisiä, jotka luokiteltiin "valtion vihollisiksi" 13. Juutalaisia.
 Kysymys; 1. Kuinka monta ilman omaa kansakuntaa ja maata olevaa (siihen aikaan maattomia v. 1940-1945) ja samalla myös kaikkien eri kansojen sekaan hajotettua ETNISTÄ heimoa löydät edellä mainitusta tuhottujen listalta? Raamatun profetioiden mukaanhan Israelin sukukunnilla ei ole hajotuksessa ollessaan omaa maata ja he ovat lakanneet olemasta kansakunta ja heidät on lisäksi hajotettu kaikkien kansojen sekaan. Vastaus; vain kaksi heimoa; Juudan heimo ja romaniheimo. On totta, että Saksa ja Neuvostoliitto  ottivat eri maita haltuunsa, kuitenkin sillä erotuksella ettei heidän kansalaisiaan hajotettu kaikkien kansojen sekaan, kuten juutalaiset ja romanit.
 2. Kuinka moneen edellä mainittuun kansaan, tai maattomaan heimoon sovellettiin Hitlerin rotupuhtausoppia? Ja keitä nuo heimot olivat? Vastaus; Vain kahteen heimoon; Juudan heimoon eli juutalaisiin ja romaniheimoon. Ne olivat myös ainoat ihmisryhmät, joiden pyyhkäisemiseksi elävien kirjoista natsit tekivät kaiken mahdollisen. Siksi tuntuu loogiselta olettaa kaiken takana olleen muutakin kuin pelkkä Saksan rodullinen puhtaus.
3. Miksi?
 4. Onko kysymys raamatussa profetoidusta kohtalonyhteydestä, ja Jumalan langettamasta kirouksesta Israelin kahdelle heimolle: Pohjois-Israelin Efraimille (Joosefin poika) (10 sukukunnan hallitsija) ja Juudan heimolle (2 sukukunnan hallitsija) 5 Moos. 28 "Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani..."(Sak. 8:13)  Mieti sitä !

    

 Alkulähtökohtana on todettava väitteestä, että romanit olisivat yksi tai useampi Israelin kadonneista sukukunnista, että se on mahdollista. Ongelmaksi nouseekin kadonneita määriteltäessä se, millä perustein joku heimo voidaan luokitella Israelin kadonneeksi sukukunnaksi. Riittääkö siihen pelkät samankaltaiset Jumalan palvelemistavat ja synagogien pitäminen muissa maissa tai heimokulttuureissa, kuin mitä Israelin kansalla on perinteessään ollut? Nykypäivänä kun juutalaiset etsivät kansansa kadonneita heimoja, eli siis sukukuntia, he lähtevät etsimisessään muun muassa liikkeelle siitä, millä kansanosalla tai heimolla on nykyajassa tallella ja käytössä samanlaisia jumalanpalvelusseremonioita tai synagogia (jumalanpalvelushuoneita) kuin raamatun historiassa on mainittu olleen Israelin kansalla. Tämä on mielestäni täysin riittämätön peruste, jonka väitteen osoitan pätemättömäksi todisteeksi myöhemmin todeksi raamatusta.
12 Israelin sukukuntaa - Jaakobin pojat ja Israelin jakaantuminen:
 Pohjois- ja Etelä-Israeliksi vuonna 925 ennen Kristusta; Jaakobilla oli 12 poikaa joista kustakin muodostui yksi sukukunta Israeliin: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Gaad, Asser, Daan, Isaskar, Naftal, Sebulon, Joosef: (Efraim, ja Manasse) ja Benjamin. Sukukuntia on yhteensä kuitenkin 13 kaiken kaikkiaan. Mutta Leeviläisille ei annettu erillistä maaperintöosaa Israelista, niin kuin muille sukukunnille, vaan heidät laitettiin kaikkien sukukuntien sekaan. Joosefin kahdesta pojasta, Efraimista ja Manassesta tehtiin 2 erillistä sukukuntaa. 
 Kuningas Salomonin valtakauden jälkeen Israelin kansa jakautui kahtia, jossa 10 sukukunnasta tuli Pohjois-Israel ja Juudan ja Benjaminin sukukunnasta Etelä-Israel, jonka johtajaksi tuli Juuda eli juutalaiset. Pohjois-Israelin johtajaksi tuli Efraim. Siitä raamatussa käytetty nimitys Efraimilaiset. Seuraavassa hieman tarkempaa selvitystä asiasta:
Juuda ja Israel
 ”Eräs seikka, mikä Israelista puhuttaessa usein unohtuu, on valtakunnan jakautuminen kahtia Salomon jälkeen. Eteläinen, Juudan kuningaskunta, käsitti Juudan ja Benjaminin sukukunnat sekä osan leeviläisistä. Pääkaupunki Jerusalem oli sen alueella. Pohjoiseen Israelin kuningaskuntaan kuuluivat muut kymmenen sukukuntaa. Koska Leevin sukukunta hoiti pappistehtäviä, sillä ei ollut omaa maa-aluetta kuten muilla sukukunnilla. Joosefin jälkeläisiä edustivat Efraimin ja Manassen sukukunnat. Juuda ja Israel eivät koskaan enää yhdistyneet, ne päinvastoin kävivät useita sotia keskenään. Juuda eli nykyiset juutalaiset ovat vain yksi osa Israelin kahdestatoista sukukunnasta. Kaikki juutalaiset ovat israelilaisia, mutta kaikki israelilaiset eivät ole juutalaisia.
 Kumpaakin valtiota kohtasi profeettojen ennustama hävitys. Ensin pohjoisen valtakunnan (Israelin) asukkaat joutuivat assyrialaisten valtaan, lopulta heidät siirrettiin sinne. Suurin osa heistä ei koskaan palannut omaan maahansa; heistä tuli kymmenen kadonnutta sukukuntaa.
 Vuonna 586 babylonialaiset valloittivat eteläisen Juudan valtakunnan ja hävittivät Jerusalemin ja sen temppelin. Juudan asukkaat pääsivät kuitenkin palaamaan maahansa persialaisen Kyyroksen valloitettua Babylonin. Heidän jälkeläisiään ovat nykyiset juutalaiset. Nehemian aikana tapahtunut paluu, sen paremmin kuin Israelin valtion perustaminen vuonna 1948 eivät kuitenkaan ole lopullinen täyttymys profetioille, jotka koskevat koko Israelin sukua - sekä Juudaa että Israelia.
 Sana ”juutalainen” tulee nimestä Juuda ja tarkoittaa siten teknisessä mielessä vain Juudan jälkeläisiä eli eteläisen, Juudan valtakunnan asukkaita. (Lähde: https://www.netikka.net/mpeltonen/tekstit.htm)”

       

YLEISIMMISTÄ HARHAKÄSITYKSISTÄ KADONNEITA SUKUKUNTIA MÄÄRITELTÄESSÄ:
 Puhuttaessa Juudan heimosta, sekä heihin liittyneistä Benjaminilaisista, sekä pienistä osista muita sukukuntia jotka ovat liittyneet heihin, huomaamme, että Exodus eli paluu Israeliin vain heidän osaltaan on alkanut v.1948 ja sen jälkeen. Herra, Israelin Jumala on luvannut koota koko kansansa takaisin kaikkialta, maailman ääristäkin. Noissa lupauksissaan Jumala ei ole kertaakaan rajoittunut puhumaan raamatussa vain juutalaisesta heimosta tai kansasta, vaan on jokaisessa kohdassa sanonut palauttavansa koko Israelin kaikki sukukunnat. Hyvin tyypillistä meidän ja myös monien nykyisten israelilaistenkin ajattelulle on, että nuo kadonneet sukukunnat unohdetaan ja puhutaan vain juutalaisesta kansasta, kun tarkoitetaan kaikkia Israelin sukukuntia. Tämä on väärä luulo. Tänä päivänä arvioidaan yleisesti että noin 8 ja puoli sukukuntaa on vielä kadoksissa.
 Raamatun kertomus kuolleitten luitten yhdistymisestä (Hes.37) on toisaalta mielenkiintoinen ja osin myös väärin ymmärretty kristittyjen taholta. Ensinnäkin jae 11: "Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo..." On siis kysymys Israelin kansasta, sen kaikista 13 sukukunnasta, ei suinkaan uuden liiton seurakuntaruumiista, eikä myöskään kaikkien sukukuntien yhdistymisestä vain juutalaisiksi niin kuin joskus on tulkittu.
  Jae 16: "Sinä ihmislapsi, ota puusauva ja kirjoita siihen: Juudalle ja häneen liittyneille israelilaisille. Ota sitten toinen puusauva ja kirjoita siihen: Joosefille: Efraimin ja kaiken häneen liittyneen Israelin heimon sauva". Jae 19 jatkaa: "Katso, minä otan Joosefin sauvan, joka on Efraimin kädessä, ja häneen liittyneet Israelin sukukunnat, ja minä asetan ne yhteen Juudan sauvan kanssa ja teen niistä yhden sauvan, niin että ne tulevat yhdeksi minun kädessäni". Tästä jakeesta on tehty johtopäätös, että muut sukukunnat sulautuisivat Juudan sukukuntaan. Ikään kuin muut sukukunnat lakkaisivat olemasta sen takia, koska heille on ennustettu häviäminen ja katoaminen kansojen mereen, kansojen sekaan. Tämän takia kristityt, jopa useat juutalaisetkin kutsuvat kaikkia Israelin heimojen jälkeläisiä vain juutalaisiksi. Ikään kuin sauvojen yhdistyminen tarkoittaisi sukukuntien yhdistämistä yhdeksi.
 Mitä sitten sauvojen yhdistymisellä tarkoitetaan? Koko jaekokonaisuus ko. luvussa tähtää yhteen asiaan: ei sukukuntien yhdeksi tekemiseen joita kaikkia kutsuttaisiin juutalaisiksi, vaan jakeen 22 mukaiseksi: "Minä teen heidät yhdeksi kansaksi....eivätkä he enää ole kahtena kansana eivätkä enää jakaantuneina kahdeksi valtakunnaksi" (Pohjois- ja Etelä-Israeliksi ). He ovat edelleenkin 13 eri sukukuntaa joita ei voi nimittää pelkästään Juudan (juutalaisten) mukaan vaan he ovat yksi kansa. Tämä on olennaisin pointti kysymyksessä olevassa tekstikokonaisuudessa. Siinä ei siis puhuta sukukuntien yhdistymisestä, vaan yhdeksi kansaksi tulemisesta 13 toisistaan poikkeavan eri sukukunnan voimin ja kahden toisistaan erillään olevan kansanosan yhdistämisestä.
 Mielenkiintoinen on myös raamatun viittaus Eliaan lopunajassa kun hänestä sanotaan Mal.4:5-6: "Katso minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen… ". Siis ei vain yksinomaan Juudan sydäntä jälkeläistensä puoleen, joka on yksi isistä, vaan ISIEN monikossa, koska isiä oli 12, Jaakobin pojat.
JUUDA ENSIN SITTEN EFRAIM
 Täytyy myös muistaa raamatun sana Sak.12:7  "Ja Herra on ensiksi vapauttava Juudan majat".  Tässä raamatun jakeessa puhutaan Jerusalemin pelastuksesta lopun suuressa sodassa Israelia vastaan juuri ennen tuhatvuotisen valtakunnan alkua. Hieman aikaisemmin 4 jakeessa puhutaan siitä kuinka herra lyö kaikki hevoset vauhkoudella ja ratsastajat hulluudella. Sitten sanotaan sen jälkeen että Juudan heimoa kohti Herra avaa silmänsä pelastaakseen Juudan. Saman luvun jakeissa 5 ja 6 puhutaan juudan sukuruhtinaista ja sen jälkeen sitten 7 jakeen sanoma, jossa herra vapauttaa ensin Juudan majat. Tämä tarkoittaa sitä että tuohon aikaan ei ole vielä tapahtunut Efraimin ja häneen liittyneiden sukukuntien paluuta Israeliin. Se kylläkin tapahtuu aivan noina hetkinä, mutta raamattu ei anna missään ymmärtää että Efraimin ja häneen liittyneiden muiden sukukuntien täydellinen paluu olisi vielä tuolloin tapahtunut. Siksi tässä tekstikokonaisuudessa puhutaan vain Juudasta tarkoittaen Juudaa ja häneen liittyneitä.
  Kautta raamatun linjan voimme huomata, kuinka juutalaiset eli Juudan heimo ja häneen liittyneet Benjaminilaiset saavat ensimmäisenä oikeuden palata Israeliin. Ja kun lopullisesti Israelia aletaan vapauttamaan ahdingosta ja vainoojista, jälleen ensimmäisenä Juuda, sitten vasta Efraim. Muut sukukunnat vapautetaan ja palautetaan hajotuksesta eli heidän karkotuksestaan Israelista pääasiallisesti vasta aivan lopussa, juuri tuhatvuotisen valtakunnan alun kynnyksellä.
  Jakeessa 10 herra lupaa vuodattaa DAAVIDIN SUVUN PÄÄLLE ja Jerusalemin asukasten (Benjaminilaisten ja siihen aikaan pieniä osia muista sukukunnista jotka ovat liittyneet Juudaan) päälle armon ja rukouksen hengen, jossa he katsovat Häneen jonka ovat lävistäneet. Daavid sukuineen on Juudan sukukuntaa, ja silloin armon ja rukouksen hengellä tarkoitetaan Juudaa ja heihin liittyneitä kuten Benjaminilaisia koska he asuvat silloin Israelissa.
 Vai miksi sitten, jos Efraim olisi silloin Israelissa, miksi Jumala ei vuodattaisi Efraiminkin päälle samaa henkeä. Totta kai vuodattaisi, mutta kun he eivät ole yhdistyneet Juudaan eli heitä ei ole millään tavalla sulautettu Juudaan, he eivät ole yksinkertaisesti vain vielä silloin Israelissa. Koska paluu tapahtuu Efraimin (10 sukukunnan) osalta pääsääntöisesti vasta tuhatvuotisen valtakunnan alussa. Tarkoitan tätä, että periaate jonka mukaan kristityt yleensä ymmärtävät muiden sukukuntien yhdistämistä Juudan sukukuntaan, eli juutalaisiin on vailla raamatullisia perusteita. Siksi ei voida nimittää kaikkia 13 sukukuntaa juutalaisiksi.
 On myös huomattava Profeetta Sakarjan sana, jossa hän kuvailee Jerusalemin tulevaa onnen aikaa juuri tuhatvuotisen valtakunnan alussa Sakarjan kirjan 8 luvussa ja sanoo luvun jatkossa, luvussa 9:1 ”…Sillä Herran silmä katsoo ihmisiä, KAIKKIA ISRAELIN SUKUKUNTIA”. Ja edelleen 9:13 ”Sillä minä jännitän Juudan jousekseni, panen siihen nuoleksi Efraimin ja nostan sinun poikasi, Siion, sinun poikiasi vastaan, Jaavan….. Eli, mihinkä efraimilaiset olisivat hävinneet, kadonneet tai sulautuneet? Eivät tietysti mihinkään, he ovat edelleen olemassa vaikka ehkä eivät itse tiedäkään omaa todellista alkuperäänsä.
 Sekin seikka on tärkeää muistaa että tuhatvuotisen valtakunnan alussa jolloin sodat ovat päättyneet ja Israel on kaikkien 13 sukukunnan voimin palannut takaisin kotimaahansa, silloin jaetaan Israel alkuperäisinä maa-alueinaan eri sukukunnille. Kullekin sukukunnalle annetaan oma perintöosansa Jumalan alkuperäisten lupausten mukaisesti. Tämä on raamatun linja. Jos kaikki olisivat sulautuneet Juudaan, tai hävinneet jäljettömiin kuinka perintöosat voitaisiin sitten jakaa?
SUOMALAISET JA TANSKALAISET
 Käsitys siitä että tanskalaiset olisivat Daanin sukukuntaa tai suomalaiset jotain muuta Israelin sukukuntaa, ei myöskään täytä raamatullisia kriteereitä. Suomalaisia ja tanskalaisia ei ole hajotettu kaikkien kansojen sekaan, eivätkä he ole viettäneet kiertolaiselämää kansojen keskellä, niin kuin raamattu on ennustanut Israelin heimosta (Hoos.9:17 kts. Biblian käännös).
 Jumalan antama kirous Mooseksen kautta V Moos.28 luvussa kertoo jotakuinkin selkeästi alennustilasta, johonka Israelin eri sukukunnat joutuvat hajotuksessa. Suomalaisilla tai tanskalaisilla ei ole selkeätä kohtalonyhteyttä edes Juudan heimon eli juutalaisten kohtaloihin, kun taas romaneilla löytyy selkeä yhdysside Juudan heimoon sekä kirouksessa mainittuihin asioihin. On myös muistettava raamatun profetioista se, että Efraimilla (10 kadonneella sukukunnalla) ei ole raamatun mukaan hallinnassaan mitään omaa maata sen ollessa hajotuksessa. Eli tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki kansat joilla on oma maa, ei voi olla Israelin kadonneita sukukuntia (Hoos.9:17 Efraimista sanotaan että kansojen seassa se joutuu kiertelemään, Biblia 1776 käännös: ”kulkiana vaeltaman”).

     

KAIKKIEN ISRAELIN 12 ERI SUKUKUNNAN JUMALA
 Jeremia kirjoitti: ” Tulee aika, jolloin minä käännän kansani Israelin (10 sukukuntaa) ja Juudan (2 sukukuntaa) kohtalon. Karkotetut minä tuon takaisin siihen maahan, jonka annoin heidän isilleen ja he saavat sen jälleen omakseen. Tämän minä lupaan.” (Jer. 30:1-3)
 Tässä luvussa kuvataan Herran päivää aikojen lopulla juuri ennen tuhatvuotisen valtakunnan alkua. Seuraavan luvun ensimmäinen jae on mielenkiintoinen: Jer.31:1 "Siihen aikaan sanoo Herra, MINÄ OLEN KAIKKIEN ISRAELIN SUKUKUNTIEN JUMALA, JA NE OVAT MINUN KANSANI". Eli olisivatko he siis sulautuneet Juudan sukukuntaan juutalaisiksi, niin kuin yleisesti uskotaan? Jos Kerran Herra itse sanoo olevansa Israelin kaikkien sukukuntien Jumala ja itse puhuu kaikista sukukunnista erottaen ne toisistaan sanomalle NE, ei kai se silloin voi tarkoittaa että kaikki eri sukukunnat olisivat sulautuneet yhteen eli vain Juudan sukukuntaan nimettömiksi sukukunniksi, joita kutsuttaisiin vain juutalaisiksi. Tämän tähden mekään emme voi kutsua muiden Israelin sukukuntien edustajia juutalaisiksi.
 Juutalaiset itse eivät puhu mielellään niinkään sukukunnista kuin Israelin kansasta, he väittävät monissa yhteyksissä ettei mitään kadonneita sukukuntia olekaan, vaan että kaikista sukukunnista on jo ihmisiä osittain Israelissa. Varmastikin pieniä osia on heidän keskuudessaan, mutta suurelta osin sukukunnat ovat vielä kadoksissa. He kokevat että sanat Hebrealainen, Israelilainen ja Juutalainen tarkoittavat samaa asiaa. Heidän näkemyksensä eivät kyllä ainakaan perustu tältä osin raamattuun. Koska Jumala erottaa asiat selkeästi toisistaan eli Etelä-Israelin ja Pohjois-Israelin väestön eri kokonaisuudet eli eri sukukunnat.
 "Hän nostaa lipun pakanoissa, tuodaksensa Israelin pakolaiset ja myös kootaksensa Juudan hajotetut, neljästä maan äärestä (Jes.11:12 Biblia). Hepreankielinen käännös kuuluu seuraavasti; "Kokoaa Israelin ulosheitetyt ja kokoaa Juudan hajotetut maailman neljältä kulmalta". Exodus (paluu Israeliin) tapahtuu siis kaksijakoisena, ensin Juudan hajotetut ja erikseen Israelin ulosheitetyt. Israelin ulosheitetyillä tarkoitetaan Efraimin johdossa olleita 10 sukukuntaa, jotka kootaan Israeliin vasta vähän ennen tuhatvuotisen valtakunnan alkua. Huomaa, että koko ajan puhutaan kahdesta eri kokonaisuudesta, ei yhdestä eli vain juutalaisista.
 Selvennyksen vuoksi vielä se, että kun puhutaan juutalaisista, sillä tarkoitetaan raamatun mukaan pääsääntöisesti vain Juudan ja heihin liittynyttä Benjaminin sukukuntaa, sekä pieniä osia muista sukukunnista. Juuda eli juutalaiset eivät muodosta yksin Israelin koko heimoa vaan esimerkiksi Daanista polveutuvat jälkeläiset ovat Daanilaisia, Asserista polveutuvat Asserilaisia jne. Kaikki 13 sukukuntaa yhdessä muodostavat Israelin, ei yksin juutalaiset. Sen takia kun puhutaan juutalaisista, raamattu tarkoittaa pääasiallisesti sillä vain murto-osaa eli 2/13 osaa koko Israelista. Israelista ei voida puhua jotenkin ihmeellisesti ohittaen 10 kadonnutta sukukuntaa. Niillä kullakin on oma asemansa Israelin kansassa, historiassa ja myös maa-alueissa, jotka Jumala on luvannut koko Israelille perinnöksi, ei vain Juudalle eli juutalaisille. Lisäksi Israelin maa-alueet on erittäin selkeästi jaoteltu perintöosiksi sukukunnittain, 12 sukukunnan kesken. Juudalla eli juutalaisilla on vain yhteen maaosaan oikeutensa tulevassa Israelissa, muut 11 osaa jaetaan muiden sukukuntien kesken raamatun ilmoituksen mukaan. Lisäksi Leeviläiset hajotettiin kaikkien sukukuntien keskuuteen.
Romanien historialliset yhtymäkohdat juutalaisten kohtaloihin ja raamattuun?
 Israelin Pohjoisvaltiolle (Efraimin johdossa 10 sukukuntaa) ja Etelävaltiolle (Juudan johdossa 2 sukukuntaa) langetettu kirous, jota ei ole poistettu Jumalan taholta vieläkään raamatun mukaan, löytyy raamatusta kokonaisuudessaan 5 Moos.28:15-68 jakeista:
 5 Moos. 11:26-28 ”Minä annan teidän nyt valita siunauksen tai kirouksen. 27. Siunauksen saatte,  jos tottelette Herran, Jumalanne, käskyjä, jotka minä nyt teille ilmoitan, 28. mutta kirouksen,  jos ette tottele hänen käskyjään, vaan poikkeatte siltä tieltä,  jota minä käsken teidän kulkea, ja antaudutte palvelemaan vieraita jumalia,  joita ette ole ennen tunteneet. 28:45-46 "Kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi, vainoavat sinua ja saavuttavat sinut, kunnes tuhoudut, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi ääntä etkä noudattanut hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka hän on sinulle antanut. Ne jäävät merkkeinä ja ihmeinä (ihmettelyn aiheena, oma lisäys)sinuun ja sinun jälkeläisiisi iankaikkisesti."
Varhainen romanien historia
 Romanien muinaisuus on osin vielä hämärän peitossa. Heimon alkuperää on tutkittu enimmäkseen romanikielen pohjalta. Kielen perusteella on voitu päätellä heidän kulkureittinsä, jonka varrelta he ovat sulauttaneet kieleensä lainasanoja jokaisesta maasta, missä ovat viipyneet. Vasta 1700-luvulla kielentutkijat esittivät olettamuksen, että tällöin jo eri puolille Eurooppaa levittäytyneen romanikansan alkukoti olisi Luoteis-Intiassa Punjabin maakunnassa.
 Romanien moraali ja tapakulttuuri ovat yleisitämaista, vanhatestamentillista ja kristillistä perintöä. Kielitieteilijät ovat osoittaneet, että romanien kieli kuuluu Intian kieliin, mutta monet romanit pitävät itseään egyptiläisinä. Heitä myös kutsutaan egyptiläisiksi monissa eri kielissä. Esimerkiksi englannin sana gypsies, espanjan gitanos, albaanin evgjit ja kreikan yifti tarkoittavat kaikki egyptiläistä. ( Joosefin poikien Efraimin ja Manassen äiti Aasenat oli Egyptiläinen!)

 

ROMANITUTKIMUKSESTA
 Mistä tulet romani? (04.06.2008) Teksti: Maaria Ylänkö
Onko eri maiden romaneilla jokin yhteinen alkuperä,
ja mistä juontaa halu erottautua valtaväestöstä?
 Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2008
 ” Romanitutkimusta jo miltei neljäkymmentä vuotta tehnyt kulttuuriantropologi ja Helsingin yliopiston dosentti Anna-Maria Viljanen: Tiedetään, että Eurooppaan saapui vaeltelevia ryhmiä Luoteis-Intiasta yli tuhat vuotta sitten. – Käytännössä romanien vaelluksesta Intiasta Eurooppaan on kuitenkin tullut kertomus, jossa faktat, olettamukset ja myytit sekoittuvat, Viljanen toteaa. – Aina ei tiedetä, keistä edes puhutaan.

 Suomessa ei vielä 1970-luvulla romanien keskuuteen ollut yleisesti levinnyt käsitystä, että he olisivat intialaista sukujuurta. Tuolloin he pitivät itseään Israelin kadotettuna heimona.

 Romanien tulosta kerrottaessa mainitaan yleensä kreetalaisen fransiskaanimunkin Simon Simeoniksen kirjaama havainto vuodelta 1322. Hän kuvailee kiertolaisia, jotka väittivät olevansa Nooan kiroamaa Haamin sukua.
 Romanien historian suureen kertomukseen kuuluu myös käännekohta, jossa romanit ikään kuin löydettiin 1700-luvun puolivälissä. Silloin kielentutkijat havaitsivat, että heidän keskenään puhumansa kieli on sukua muinais-Intian sanskritille.

 – On kuitenkin mahdotonta tietää, ovatko vanhimmissa kirjallisissa kuvauksissa esitetyt vaeltajat olleet nykyromanien esi-isiä vai oliko kyseessä jokin muu havainnontekijälle outo joukko, Viljanen korostaa. – Ja se, mitä kieltä ihmiset puhuvat, ei yksistään riitä ratkomaan sitä, mistä he ovat kotoisin.
 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kielellisiä yhtäläisyyksiä voidaan löytää Intiaan, ei se suinkaan tarkoita sitä että romanit olisivat alkuperältään intialaisia, tai että alkukoti olisi Intia.
Pakistanissa kielisukulaisia

 Olisi houkuttelevaa vertailla Luoteis-Intian oletetun alkukodin nykykulttuureja romanikulttuureihin. Mielekästä se ei ole, sillä tahoillaan väestöt ovat eläneet yli tuhannen vuoden ajan täysin erilaisissa ympäristöissä. – Nyky-Intiassa ei ole mitään intialaista verrokkiryhmää, alkuromaneita, joihin Euroopan romaneita voisi suoraan rinnastaa, Viljanen toteaa.
 Toisaalta Intian tutkijoille tuhat vuotta ei ole pitkä aika. Helsingin yliopiston indologian emeritusprofessorin Asko Parpolan mukaan nykyisessä Pohjois- ja Koillis-Pakistanissa on useitakin kansoja, joiden kielet ovat lähellä Euroopan romanikieliä ja jotka muistuttavat esimerkiksi Suomen romaneita. Tällaisiin kansoihin kuuluvat vaikkapa loharit, jotka kiertelevät härkävankkureilla ja toimivat rautaseppinä ja muusikoina.
 Pohjois- ja Koillis-Pakistanin alueen kielet, kuten domaaki, ovat tulvillaan samaa indoarjalaista sanastoa, vahvistaa Helsingin yliopiston indologian dosentti Bertil Tikkanen. Kielellinen etäisyys domaakin ja Suomessa puhuttavan romanikielen välillä on samaa luokkaa kuin etäisyys ruotsin ja saksan välillä.
Nimi juontuu musiikista

 Romanien itse itselleen antama nimitys rom juontuu sanskritin sanasta dom tai domba. Se tarkoittaa alhaiseen kastiin kuuluvaa ihmistä, joka elättää itseään musiikilla. Dom on myös sanassa domaaki. – Kaikkien romanikielten tai -kansojen nimet, kuten rom Euroopassa, lom Armeniassa tai doom Syyriassa, ovat johdettavissa samasta sanskrittilaisesta kastinimestä dom(b)a, Tikkanen kertoo."
Heikommilla kuin juutalaiset

 Romanien ja juutalaisten välillä on joitakin yhtymäkohtia. Kumpikin tunnetaan kansana, joka elää hajaannuksessa eri puolilla maailmaa. Molempia on vainottu. Ulkopuolisen on vaikeaa, muttei aivan mahdotonta liittyä romaniksi tai kääntyä juutalaiseksi. Sekä romanien että juutalaisten kulttuureissa arvostetaan yksilön valintoja ja ilmaisuvapautta. Kummatkin ovat erikoistuneet kaupankäyntiin ja käsitöihin. Elinkeinona Euroopassa on ollut yksityisyrittäjyys.
 Kuitenkin nykyisen etnisen stereotypian mukaan juutalaiset ovat hyvin koulutettuja ja niittävät Nobelin palkintoja mutta romaneilta voi odottaa korkeintaan Idols-kandidaatteja. Miksi kävi näin, vaikka lähtökohdat olivat samankaltaiset?
 (Kirjoittajan (Kyösti Roth) vastaus edelliseen kysymykseen: Olisiko kysymys siitä, että Jumala on armahtanut Juudaa aikaisemmin ja suuremmassa mittakaavassa kuin Efraimia ja häneen liittyneitä sukukuntia? Hoos.1:6-7 ..."minä en tästedes armahda Israelin heimoa, niin että antaisin heille anteeksi. Mutta Juudan heimoa minä armahdan: minä pelastan heidät....")
 Ranskalainen historioitsija Emmanuel Todd on esittänyt, että kun uskonpuhdistuksen jälkeen tavallisen kansan keskuuteen alkoi levitä lukutaito, juutalaiset omaksuivat sen nopeasti ja siitä tuli heitä yhdistävä ja muista erottava tekijä. Lukutaidon ja sen mahdollistaman oppineisuuden vuoksi heidän sosiaalinen ja taloudellinen asemansa lähti nousuun. Romanit valitsivat päinvastoin. Luku- ja kirjoitustaidon torjumisesta tuli yhteenkuuluvuutta lujittava tekijä. ”
Maaria Ylänkö on filosofian tohtori ja vapaa toimittaja, joka asuu Ranskassa.
Tietoja artikkelia varten antoi myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kimmo Granqvist, joka on kirjoittanut kirjan Suomen romanin äänne- ja muotorakenne (Suomen Itämainen Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007).
Entä ”KADONNEET HEIMOT”?
  ”Puhuessaan paikasta, jossa maanpakoon ajetut juutalaiset olivat Josefus sanoo: ”… nämä sukukunnat ovat olleet Eufratin toisella puolella tähän asti ja heitä on suunnaton joukko, jota ei voi arvioida numeroin” (Antiquities of the Jews, Book XI, Chapter 5, Section 2). Hän sanoi israelilaisten olevan ”Eufratin toisella puolella, idässä – ei lännessä, kuten monet ”kadonneitten sukukuntien” kannattajat väittävät. Apokryfiset kirjallisuuslähteet mainitsevat tuntemattoman joen nimeltä ”Sambatyon”, jonka takana hajallaan olevat israelilaiset asuivat. Ei ole syytä ajatella, että sellainen joki olisi Mesopotamian länsipuolella vaan ainoastaan itäisillä mailla, todennäköisesti Persiassa tai jopa Intiassa. Ja ainoa paikka josta luultavasti kadonneita Israelilaisia tulee etsiä on Aasiassa, pääasiassa Intiassa ja joissakin paikoissa Afrikassa, mutta ei Euroopassa. Joillakin Intian niemimaan kansoilla on todellakin monia samanlaisia piirteitä kuin muinaisilla israelilaisilla, nimittäin mustalaisilla, Kashmirin heimoilla, kalasheilla, afgaaniheimoilla ja joillakin muilla. Äskettäin palautettuja kadonneita israelilaisia ovat Intian ”B’ney Yisrael” ja ”B’ney Menasheh” (Kiinasta, vaikkakin asuivat aikaisemmin Intiassa). Joka tapauksessa ei ole helppo tehtävä saada selville, kuuluvatko he johonkin tiettyyn sukukuntaan vai ei ”. ( Lähde: https://www.imninalu.net/2history02.htm#Exile  Avraham Sandorin sivut).
 Romaniheimojen saapuessa 1400-luvun puolivälissä Eurooppaan eurooppalaiset kuvittelivat, että heillä ja juutalaisilla olisi yhteinen alkuperä. Erotukseksi katsottiin ainoastaan se, että romanien katsottiin luoneen itselleen kristittyjen vainojen pelossa uuden kielen. Tämä käsitys kumottiin kielitieteellisistä syistä 1750-luvulla, koska kielitieteen mukaan jäljet johtavat Intiaan, romanikielihän on tunnetusti yksi sanskritin kielen alamurteista. 1800-luvun alkupuolen kirjallisuus romantisoi romanielämää, mutta olennainen osa 1700-luvun vainojen perintöä siirtyi 1800-luvulla tehtyyn tieteellisenä pidettyyn tutkimukseen. Kirjassa Geschichte der Zigeuner, ihrer Herkunft, Natur und Art (1835) mainittiin romaneista: "Kuka olisi saattanut aavistaa näiden rääsyisten varkaiden joukkion saapuessa Saksaan, että sellaisten irtolaisten jälkeläiset eivät tulisi neljän vuosisadan kuluttua olemaan yhtään sen parempia kuin esi-isänsä." Kirjoittajan mukaan mustalaiset olivat "ihmiskunnan roskaväkeä", joka oli saapunut Eurooppaan kuin "Jumalan rangaistuksesta". Kirjoittajan mielestä keskiajan suuret ruttoepidemiat olivat romanien ja juutalaisten syytä. Hän yhdisti kummatkin etniset ryhmät toistensa kanssa ulkonäön puolesta. Hänen mukaansa molemmat olivat työtä vieroksuvia, kieroja ja epärehellisiä. Romanit olivat hänelle varkaita ja juutalaiset kauppasivat varastettua tavaraa. Saavuttuaan Eurooppaan romanit kohtasivat kaikkialla vihamielisyyttä, joka on jatkunut siitä lähtien. Romaniassa romanit orjuutettiin viideksi vuosisadaksi ennen vapautustaan 1864. Muualla Euroopassa he kohtasivat erilaista vihamielisyyttä karkotuksesta lasten ottamiseen pakkotyöhön.
 5 Moos. 28:32 "Sinun poikasi ja tyttäresi joutuvat vieraan kansan valtaan, ja sinun silmäsi näkevät sen ja raukeavat heitä alinomaa ikävöidessäsi, mutta sinä et voi sille mitään." 28:41"Poikia ja tyttäriä sinä siität, ja et kuitenkaan niitä nautitse; sillä ne viedään vangittuna pois". 28:68  "Ja te myytte itsenne siellä vihollisillenne palvelioiksi ja piioiksi, ja ei yhtäkään ostajaa siellä oleman pidä".
 Romaneita on surmattu, piinattu, metsästetty kuin eläimiä, kaasutettu, hirtetty, poltettu, leikattu päät irti, pantu kivet jalkaan ja heitetty järveen hukkumaan, lapsia on otettu jalasta kiinni ja lyöty pää edellä kiveen tai puuhun, että aivot ovat tulleet ulos. Saksassa laitettiin romaneita puuhun kiinni ja usutettiin koirat tappamaan ja syömään elävänä heitä. Koirat on pantu metsään etsimään heitä ja metsästäjät perässä. Romaneita on myös pantu syvälle metsään puuhun kiinni talvella ilman vaatteita ja heitetty verta heidän päälleen, että villieläimet tuntee hajun ja sen perusteella löytävät saaliinsa. Toisen maailmansodan aikana pantiin lapsia kiinni seinään kädet ylöspäin, sormet leikattiin irti ja käsiin laitettiin polttonestettä ja sytytettiin tuleen. Nämä lapset kuolivat kipuun.
 Romaniassa oli lukuisia orjamarkkinoita edellisillä vuosisadoilla, joissa yritettiin myydä romaneita rengeiksi ja piioiksi, mutta myyntiä ei saatu aikaan kun ei kukaan halunnut ostaa heitä orjikseen.
 Mooses ennusti petojen ruoaksi joutumisen Israelin heimoille. 5 Moos. 28:26 "Sinun ruumiis on ravinnoksi kaikille taivaan linnuille ja kaikille maan pedoille, ja ei kenkään heitä karkota".
Seuraavassa luettelen yksityiskohtaisempia poimintoja Mooseksen välittämästä Jumalan kirouksesta Israelin kansalle vanhasta Raamatun käännöksestä Bibliasta 1776:
 Miksi sitten Juudan sukukuntaa ja Efraimin sukukuntaa rangaistiin Jumalan taholta eniten, miksi heitä on tapettu ja vainottu eniten historian aikana?  He olivat molemmat johtajia, Juuda Etelä-Israelin ja Efraim Pohjois-Israelin. Tuomio Jumalan taholta on yhdistettävissä aina ensiksi johtajiin, jotka johtavat kansaa tai kansan osaa. Tämän tähden romanien ja juutalaisten tuhot tuomioina muun muassa holokaustissa on täysin loogista.
 Suluissa olevat huomiot ovat omia lisäyksiäni. On huomioitava se että Efraim sai Jumalalta kuitenkin suuremman rangaistuksen kuin Juuda, koska oli tehnyt enemmän syntiä. Juudahan on päässyt palaamaan ensiksi Israeliin.
 28:18   Kirottu on ruumiis hedelmä (lapset joita ohjataan vieläkin sukupolvesta sukupolveen osittain ihmistä tuhoavilla Jumalan tahdon vastaisilla synnillisillä perinnetavoilla?), maas hedelmä, karjas hedelmä, lammaslaumas hedelmä.
 28:20   "Herra lähettää sinun sekaas kirouksen, tyhmyyden (henkinen, älyllinen ja hengellinen tyhmyyskö, sokeusko?) ja rangaistuksen kaikissa sinun aivoituksissas, siihen asti ettäs hukut ja pian katoat (katoaminen ja hukkuminen tapahtuu kansojen sekaan todellisen Israelilaisen identiteetin katoamisena ja menettämisenä ei fyysisenä) pahain tekois tähden, ettäs minun hylkäsit".
 28:28 ”Herra lyö sinun hourauksella (-33 käännös;hulluudella, mielisairaudella), sokeudella (sisäisellä, ja hengellisellä sokeudella: osittain lainalainen judaistinen uskonkuva juutalaisilla ja romaneilla?) ja sydämen tyhmyydellä. Tässä jakeessa puhutaan mahdollisesti myös siis psyykkisistä oireiluista.
 Kyllä siinä on vähän perää että romaneilla on enemmän henkisiä ongelmia. Siis isompi prosentti määrä kärsii psyykkisistä sairauksista. 35-40 prosenttia romaneista jotka asuvat ruotsissa, kärsii psykologisista sairauksista. Tietojen mukaan romanilapsista joka 4 tai 5 lapsi kärsii vakavasta psyykkisestä sairaudesta.
 28:25   ”Herra lyö sinun vihollistes edessä. Yhtä tietä sinä menet heidän tykönsä, mutta seitsemän tien kautta sinä heidän edellänsä pakenet, ja sinä hajoitetaan kaikkein valtakuntain sekaan maan päällä. (Mitkä kaksi heimoa on hajotettu kaikkien valtakuntien sekaan? Kaikkiin valtakuntiin? Juudan heimo ja romaniheimo, löydätkö muita heimoja?)
 28:64 Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, ja sinä palvelet siellä muita jumalia joita sinä et tunne ja joita sinun isäsi eivät tunteneet.... Tässä on todiste siitä, että hajotuksessa suurin osa Israelilaisista ei noudata Israelilaisia Jumalanpalvelusmenoja eikä rakenna synagogia. Eli se aikaisemmin mainitsemani synagogaperuste tai Jumalanpalvelustapojen säilyminen kadonneilla sukukunnilla ei ole raamatullisesti pätevä peruste tutkittaessa ketkä ovat Israelilaisia sukukuntia ja ketkä eivät. Niistä ei voida vetää siis johtopäätöksiä.
 Hoosea 9:17 "Minun jumalani on hylkäävä Efraimin koska se ei ole kuunnellut häntä. Kansojen seassa se joutuu kiertelemään".
 V Moos. 28:65 ”vieraiden kansojen keskuudessa te ette koskaan löydä rauhaa, eikä teillä ole edes jalansijaa mihin voisitte pysähtyä levähtämään”. (Mikä heimo on elänyt kiertolaisen elämää aina 1960 luvulle saakka ja useassa maassa elää kierrellen vielä edelleen jopa Euroopassakin muiden kansojen lisäksi? Ainoastaan romanit. Vai löydätkö muita heimoja jotka ovat 1. hajotettu kaikkien kansojen sekaan ja 2. ovat viettäneet pääsääntöisesti kiertolaiselämää kansojen keskellä?)
 Tämän lisäksi on huomattava se seikka, että nykypäivänä Itä-Euroopan monet romanit ovat joutuneet lähtemään uudelleen kiertolaiselämään heikkojen yhteiskunnallisten olosuhteiden vuoksi kotimaassaan. Esimerkiksi Suomeen on tullut aika paljon Romanian ja Bulgarian romanikerjäläisiä. Tuntuu siltä että, Suomen eri viranomaiset eri toimijoiden kanssa pyrkivät vain siihen, että kerjäävät romanit karkotettaisiin hienovaraisesti takaisin kotimaahansa, vaikka siellä ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen normaaliin elämään.
 Eli edellinen raamatunjae pitää täysin paikkansa myös nykyajassa romanien kohdalla, he eivät löydä rauhallisia elämän olosuhteita, eikä heille suoda edes jalansijaa paremmin pärjäävissä valtioissa kuten Suomessa.

   

Romanikerjäläiset Suomessa - Nykypäivän tilanne
Seuraavassa lainaukset vapaaliikkuvuus.net sivustolta:
Helsingissä tehtiin myös tutkimus tai raportti” Päivästä päivään – Maasta maahan Rom po drom” romanikerjäläisistä Suomessa.
Helsingin kaupungin raportti: ei kerjäläisiä Helsinkiin!
 
 

”Vaikka elämä ei aina jaa parhaita korttejaan, ihmisarvo ja oikeus tasaveroiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin on jokaisella” ("Päivästä päivään, maasta maahan" -raportti)

Helsingin Diakonissalaitos ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto julkaisivat 8.1.2009 Rom po drom – Romanit tiellä -projektin väliraportin, joka rakentuu romanikerjäläisten haastattelujen varaan. Projektin työntekijät Marjatta Vesalainen ja Tuomo Leinonen keräsivät haastatteluja kesästä 2008 saman vuoden syksyyn asti. Raportin julkistamisseminaarissa lausutuista mahtipontisista ihmisarvopuheista huolimatta – tai juuri siksi – raportti on jokaisen "ihmisoikeuksien" puolesta kamppailevan painajainen.

Raportti kaupungin työkaluna kerjäläisiä vastaan

 Rom po drom -tiedonkeruuhanke on käynnistetty sosiaaliviraston erityisasiantuntijan ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajan Jarmo Räihän aloitteesta. Sen tavoitteena on ollut paitsi ”kohdata ihmisarvoa kunnioittaen kadulla kerjääviä ihmisiä” myös minimoida kerjäämiseen liittyviä haittoja, luoda kontakti Helsingissä kerjääviin romaneihin, selvittää heidän maahantulomotiivinsa sekä kartoittaa kerjäläismäärä kaupungissa. Vapaa liikkuvuus -verkosto on huomannut, että mitä enemmän viranomaisprojekteissa puhutaan ihmisarvosta ja sen kunnioittamisesta, sitä vähemmän toimitaan ihmisten tilanteiden parantamiseksi. Rom po drom ei ole tässä suhteessa poikkeus.

 ”Päivästä päivään, maasta maahan” -raportin mukaan romanikerjäläisille ja muille liikkeessä oleville köyhille ihmisille ei tule järjestää Helsingissä palveluita, kuten esimerkiksi asumis- ja peseytymismahdollisuuksia. Raportin mukaan ”suoraa materiaalista tukea tulisi antaa vain harkiten”. Tätä perustellaan sillä, että ”väärä auttaminen luo riippuvuussuhteen, joka ylläpitää nykyistä tilannetta”. Vaikka raportin sisältö itsessään ei ole yllättävä, koska se noudattaa jo aiemmin kaupungin projektille määräämää tavoitetta ainoastaan haastatella ihmisiä, sillä on taktinen, poliittinen merkitys keskustelun ohjaajana. Raportti toimii kaupungin "moraalisena" työkaluna ihmisoikeuspuheineen samaan aikaan, kun kaupungin käytännön toimet synnyttävät uusia kontrolleja romanikerjäläisiä kohtaan ja kohtelevat heitä edelleen epätoivottuina.

 Julkaisun kautta Helsingin kaupunki jatkaa romanikerjäläisten vastaisen linjansa rakentamista. Räihän mukaan Helsingin kaupunki ei halua "vahvistaa kerjäläisilmiötä", ja siksi heidän on parempi muun muassa nukkua ulkosalla. Räihän mukaan kerjäläisiä ei voi auttaa, kun he ovat saapuneet tänne. Totuus on täysin päinvastainen: huolimatta kerjäläisten kehnoista olosuhteista Helsingissä heitä ja heidän perheitään voi merkittävästi auttaa antamalla kerjäläisille rahaa ja tarjoamalla heille yösijan sekä vaikkapa vaatteita ja lääkkeitä. Kaupungin näkemyksen vastaista linjaa edustavat muun muassa eräät Malmilla asuvat yksinhuoltajaäidit, jotka organisoivat laajan vaatekeräyksen naapurustossaan romanikerjäläisille, samoin kaikki ihmiset, jotka ovat ottaneet Vapaa liikkuvuus -verkostoon yhteyttä, koska ovat olleet huolissaan romanikerjäläisten oloista.

Romanikerjäläisten sosiaalisen liikkeen mitätöinti

 Raportti keskittyy teilaamaan ihmisten omat kyvyt, ja halut parantaa omaa ja omaistensa elämää. Siinä vastahankaisesti tunnustetaan, että kerjäämisestä saadut tulot ovat hyödyksi ihmisille, mutta samaan hengenvetoon korostetaan, että kyseessä on ainoastaan ”tekohengitys suuremman rakenteellisen ongelman äärellä”. Yksi osa rakenteellista ongelmaa on nimenomaan eri jäsenmaiden ja kaupunkien kerjäläisten vastaiset käytännöt, jotka tuhoavat ihmisten selviytymismahdollisuuksia ja pyrkimyksiä nousta pois köyhyydestä ja tukea perheitään. Perusoikeuksien toteutumisen sijaan Helsingin kaupungin tavoitteena on pitää kerjäläisille annettava tuki olemattomana, jotta ihmisiä voidaan tätä kautta pakottaa takaisin lähtöseuduilleen. Tuorein todiste tästä on romanikerjäläisten asumuksen hajottaminen viranomaisten toimesta Kyläsaaren rannassa 16.1.2009, minkä seurauksena ihmiset joutuvat nukkumaan ulkosalla talvipakkasilla.

 Raportin kirjoittajien mukaan ”kokemuksemme perusteella 'aidossa avuntarpeessa' olevien löytäminen voi osoittautua hyvinkin hankalaksi”. Mikä hankala dilemma! Olisiko pitänyt löytää vielä surkeampia kohtaloita, vielä epätoivoisempi terveydentila, vielä kamalampi asumus, vielä aliravitumpi lapsi? On tyypillistä, ettei muukalainen koskaan ole sopiva vastaanottajalleen: joko hän on liian kyvykäs tai toisaalta liian kyvytön selviytymään yhteiskunnassamme. "Suhteutettuna muihin yhteiskunnassamme ja globaalissa maailmassa oleviin avuntarvitsijoihin, itsenäisesti liikkumaan kykenevät 'nykyajan nomadit' eivät ehkä ole niitä heikoimmassa asemassa olevia, jotka ovat kaiken tuen ulkopuolella tai kyvyttömiä vaikuttamaan oman tilanteensa parantamiseksi”, raportti selittää.

 Raportti yrittää aktiivisesti mitätöidä liikkeessä olevien ihmisten kamppailun omien oikeuksiensa ja paremman tulevaisuuden puolesta. Se jopa sortuu syyttämään kaduilla eläviä ihmisiä liiallisesta kyvykkyydestä ottaa elämä omiin käsiinsä. Toisaalta raportin mukaan kerjäävien ja työtä etsivien ihmisten vaellus näyttää joko epätoivoiselta tai päämäärättömältä. Moraaliseen hyvään kiedotun sekavan viestin tarkoituksena on ilmeisesti korostaa, etteivät he koskaan ole "meitä”, vaan aina joitain toisia, joiden elämää ja tavoitteita on syytä arvioida eri kriteereillä kuin omiamme.

Ei palveluita köyhille - pysykää sellaisina!

 Eräs keskeinen juonne raportissa on avun antamisen psykologisointi (auttajan ylemmyyden ja tarpeellisuuden tunne, oman elämän merkityksen kohottaminen ja turhamaisuus) sekä avun antamisen eleen palauttaminen autettavan ja auttajan väliseksi (yksityis)asiaksi. Raportin mukaan kerjäämistilanteessa "antaja herättää itsessään tunteen, ja rauhoittaa sen auttamalla”. Auttaminen on näin epäpolitisoitu, ja sosiaalisten suhteiden ymmärrys pysähtyy raportissa säälin tunteen analyysiin. Vaikka raportissa kyetään nostamaan esiin kerjäävien ihmisten hankala riippuvaisuus auttajistaan, ei raportista löydy yhtäkään ehdotusta, jolla riippuvaisuussuhdetta voitaisiin purkaa ja samalla edistää kerjäläisten itsenäisyyttä omassa elämässään.

 Raportin mukaan Rom po drom -haastatteluprojektin tarkoituksena on ollut tukea Helsingin kaupungin palvelujärjestelmää vastaamaan kerjäläisilmiöön. Kaupungin mukaan romanikerjäläisten tilanne ”ei näyttänyt kaikilta osin niin yksiselitteiseltä, että sen pohjalta olisi mahdollista laatia selkeä toimintaohjelma”. Karkeasti ottaen voidaan todeta, että Vapaa liikkuvuus -verkostolla oli jo oman kesällä käynnistämänsä projektin myötä hallussa suurin piirtein vastaava informaatio kerjäläisyyden syistä sekä ihmisten arjen ongelmista niin kotiseuduillaan kuin täällä Suomessa. Projektin työntekijä Tuomo Leinonen puolusti julkistamisseminaarissa Rom po drom -hankkeen keskittymistä tiedonkeruuseen kommentoimalla, että näin saadaan tietoa, ”jotta voidaan auttaa – jossain vaiheessa”. Lisäksi raportissa teilataan yksioikoinen auttaminen, millä viitattaneen Vapaa liikkuvuus -verkoston projektiin romanimuusikkojen kanssa kesällä 2008.

 Raportti toistaa viranomaisten jo varhain viestimän toiveen, ettei kerjääville annettaisi rahaa: ”sen sijaan heitä pitäisi ohjata aktiivisesti yhteiskunnassamme jo olemassa olevien avustusmekanismien, kuten diakoniaruokailujen pariin sekä saattaa heidän tilansa vastaavien sosiaaliviranomaisten tietoon”. Ensinnäkin, romanikerjäläisiä on käännytetty pois muun muassa Pelastusarmeijan ruokailuista. Toiseksi, sosiaaliviranomaisethan eivät auta romanikerjäläisiä millään tavalla, joten heidän tilanteensa päätyminen sosiaaliviranomaisten tietoon ei lainkaan aja heidän etuaan. Päinvastoin, sosiaaliviranomaisten ja poliisin yhteistyö on vaaraksi kerjäläisille, koska poliisi voi halutessaan ryhtyä käännyttämään, mikäli sillä on todisteita ihmisten yli kolmen kuukauden maassaolosta.

 Raportti päätyy kauhistelemaan lähtömaahan jääneitä lapsia, kun perheiden vanhempi tai vanhemmat ovat lähteneet ulkomaille kerjäämään. "Suurimpia kärsijöitä ovatkin tavallaan perheiden lapset, jotka jäävät liian usein vaille huomiota ja parempia mahdollisuuksia”, raportissa todetaan. On huomioitava, että Suomen viranomaiset ovat viestineet ottavansa väliaikaisesti huostaan alaikäiset kadulla tavattavat lapset ja jopa käännyttävänsä lastensuojelulain perusteella alaikäiset vanhempineen, joten tästä syystä kerjäläiset eivät pääasiallisesti ole ottaneet lapsiaan mukaan saapuessaan Suomeen. Kuten raportissakin todetaan, lapsen kanssa kerjääviä ei juuri tavattu alkukesän 2008 jälkeen.

 Vaikka etäisyys omiin vanhempiin on lapsille raskasta samoin kuin vanhemmille etäisyys lapsiinsa, useimmiten vanhemmat nimenomaan pyrkivät parantamaan lastensa asemaa kerjäämällä ulkomailla. Raportin johtopäätöksissä halutaan korostaa, että varsinkin perheen ja koulutuksen näkökulmasta matkustaminen rahan ansaitsemiseksi on haitallista. Koska suuri joukko ihmisiä kuitenkin muuttaa ja matkustaa toimeentulonsa vuoksi, olisi syytä kohdistaa energia liikkeessä olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen. Miksi yritetään väkisin ohjata ihmisiä kotiseuduilleen, joilla ei voi elää ja jotka eivät anna kasvaville sukupolville mitään mahdollisuutta muutokseen?

 Raportti väittää, että romanikerjäläiset suhtautuvat lapsiinsa ”oudon rakkaudettomasti”. Sen mukaan jotkut vanhemmat eivät ymmärrä, mitä on olla lapsi, koska lapsiin suhtaudutaan kuin pieniin aikuisiin - esimerkiksi lasten työnteko on yleistä Romaniassa. Näin oli käsittääksemme myös köyhässä agraari-Suomessa, jossa lapset työskentelivät pelloilla ja muissa maataloustöissä. Harvassa ovat kuitenkin ne tulkinnat, joiden mukaan valtaosa suomalaisista vanhemmista esimerkiksi 1950-luvulla olisi kasvattanut lapsensa vailla rakkautta...

Kaupungin johtopäätökset: Menkää kotiinne!

 Rom po drom -hankkeesta on ollut vaikea saada selkoa. Koska kyseessä on kaupungin työkalu romanikerjäläisten kannustamiseksi pois Helsingistä, on siitä syystäkin pidetty vähän meteliä.     Raportin mukaan "romaneihin kohdistuvan negatiivisen leiman ei haluttu entisestään vahvistuvan”. Kuitenkin raportin johtopäätökset ovat käytännössä samat kuin kadulla huutelevan rasistin: Menkää kotiinne!

 Raportti omistaa muutaman ajatuksen kerjäläisten puutteellisille mahdollisuuksille peseytyä, mikäli he majoittuvat autoissaan, ulkosalla tai muualla, jossa peseytyminen on mahdotonta. On hämmästyttävää, ettei raportin johtopäätöksissä todeta olevan tarpeellista järjestää ihmisille peseytymismahdollisuuksia, jotta he voivat huolehtia hygieniastaan. Tämän sijaan raportissa kyllä mainitaan, että ”peseytymisen tarpeessa olevia on käytetty suihkussa”. Ei liene kestävä käytäntö, että useiden kymmenien ihmisten pääsy peseytymään on muutaman projektityöntekijän harteilla ja heidän viitseliäisyytensä varassa.

 Kuten raportissakin todetaan, majapaikat ovat keskeisin auttajan tarjoama apu: ”Se ei välttämättä maksa mitään muuta kuin vaivaa, mutta merkitsee todella paljon kadulla elävän ihmisen näkökulmasta. Samalla hoituu turvallisuusongelma: tavarat ja ihmiset saa tuotua suojaan.”

 Vapaa liikkuvuus -verkosto majoitti viime kesänä noin parikymmentä romanimuusikkoa yhteistyössä sosiaalikeskus Rajatilan kanssa Rajasaaressa. Raportissa kuvaillaan kesän 2008 projektiamme seuraavasti: "R kertoi, että eivät enää asu teltoissa. Poliisi ei heitä häätänyt, vaan olivat saaneet nyt hyvän asunnon muualta. A oli hakenut heidät sinne. Kyseessä on järjestön valtaama talo, jonka kaupunki on todennut asuinkelvottomaksi. He olivat tyytyväisiä asuntoonsa. 'Meillä on suihku ja keittiö, on patjaa ja peittoa, ollaan ensin siivottu talo, saunakin on.' ”

 Helsingin kaupunki ei tule oma-aloitteisesti tekemään mitään suojellakseen liikkuvia ja vailla määrättyä paikkaa olevia ihmisiä ja taatakseen arjen perusedellytykset kerjäläisille. He ovat niin Helsingissä kuin muuallakin väliaikaisten toimenpiteiden kohteena ja alttiita niin viranomaisten kuin kaupunkilaistenkin mielivallalle.

 Raportin mukaan on jo nähtävissä, että osa Suomeen tulijoista asettuu Suomeen ja joistakin tulee vähintäänkin säännöllisiä vierailijoita. Vapaa liikkuvuus –verkosto jatkaa keväällä 2009 kamppailua majoituksen ja muiden peruspalveluiden saamiseksi Helsinkiin saapuville kerjäläisille."
     
NYKYISESTÄ ROMANITILANTEESTA:
 28:29 ”Ja sinä koperoitset puolipäivänä niinkuin sokia pimiässä koperoitsee, ja et menesty teissäs, ja sinä kärsit väkivaltaa ja vääryyttä, niin kauvan kuin elät, ja ei kenkään sinua auta”. Jos ajatellaan kansojen keskellä eläviä romaneja vaikkapa vain Euroopan alueella, huomaamme aivan selvästi kuinka he kärsivät nykyajassakin väkivaltaa ja vääryyttä ja kiertäminen jatkuu. Siksi EU onkin puuttunut jo joiltain osin Suomen aloitteesta kyseiseen asiaan. Tulokset vaan ovat kehnoja ja kertovat karua kieltään.
 ”Keski- ja Itä-Euroopassa kymmenet tuhannet natsien joukkomurhasta selvinneet ja köyhyydessä sinnittelevät romanit uhkaavat jäädä ilman apua, varoittaa avustusjärjestö IOM. Romanit ovat saaneet apua natsien uhreille tarkoitetusta korvausrahastosta, jonka varat ovat nyt loppumassa.
International Migration Organization IOM on neljän vuoden ajan toimittanut apua, muun muassa ruokaa, vaatteita ja polttopuita liki 74 000:lle natsien vainoista selvinneelle romanille 17 eri maassa. Jo iäkkäät uhrit joutuvat sinnittelemään eläkkeillä, jotka vaihtelevat 6,6 eurosta sataan euroon kuukaudessa. He tarvitsevat apua etenkin talvien kylmyydestä selvitäkseen.

 IOM on voinut avustaa heitä vuodesta 2002 lähtien sveitsiläispankkien maksamasta 26,5 miljoonan euron korvausrahastosta. Se on tarkoitettu natsien vainoamille romaneille, jehovantodistajille, homoseksuaaleille ja vammaisille, joita vainottiin, kiellettiin pääsy Sveitsiin natsiaikana tai kohdeltiin pakolaisina kaltoin Sveitsissä. IOM:n mukaan avustuksilla on liioittelematta säästetty ihmishenkiä. Ilman apua seurauksena voi olla jopa kuolemia nälkään ja kylmyyteen.

 IOM:n edustaja Delbert Field huomauttaa, että romanit ovat olleet historiallisesti hyljeksitty ryhmä, joka ei ole nauttinut samoista oikeuksista koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen ja työhön kuin muut. Vaikka romanien syrjinnän poistamiseksi on työskennelty, voi kestää vuosikymmeniä ennen kuin tulokset näkyvät. Natsien vainoista selvinneillä ei ole jäljellä vuosikymmeniä, Field toteaa. Itä-Euroopassa monien romanien asema heikkeni, kun työtä ja terveydenhuoltoa taannut turvajärjestelmä heikkeni kommunismin romahtamisen jälkeen.
YLE24, AP, AFP”
 ”Itä-Euroopan romanien asema on heikentynyt selvästi kommunismin romahtamisen jälkeen, sanoo YK:n kehitysohjelma UNDP. 10-miljoonainen romaniväestö kohtaa jatkuvasti rasismia ja syrjäytymistä yhteiskunnasta, mutta valtioltakaan ei saa enää entiseen malliin toimeentuloturvaa, työtä ja ilmaista koulutusta.
UNDP:n viidessä maassa tehdyn kyselyn mukaan joka kuudes romani näkee jatkuvasti nälkää ja kolmanneksella ei ole ollut laillista työpaikkaa sitten vuoden 1990.
Kyselyn 5 000 vastaajasta vain joka kolmannella on peruskoulutus, ja viidennes sanoi, ettei lähetä lapsiaan kouluun, koska näillä ei ole kunnollisia vaatteita.
Huonoiten kohdellaan Euroopassa UNDP:n mukaan Bosnian romaneja, jotka ovat lähes täysin koulutus- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.
Slovakiassa puolestaan puoli miljoonaa romania asuu usein kurjissa kylissä, joissa ei ole sähköä, vettä eikä kunnon teitä. Monilta evätään pääsy töihin tai kouluun. EU:n mukaan poliisit kohtelevat usein romaneja kaltoin, ja monet joutuvat rasistisen väkivallan uhreiksi.

 Euroopan suurin romaniväestö on Romaniassa, epävirallisen arvion mukaan jopa kolmemiljoonaa.
Tuhannet romanit ovat muuttaneet viime vuosina Länsi-Eurooppaan paremman kohtelun ja toimeentulon toivossa. Sielläkin he kuitenkin kohtaavat usein rasismia ja väärinkäytöksiä.
Esimerkiksi Ranskassa poliisi paljasti viime vuonna ihmiskauppaketjun, joka salakuljetti maahan lapsia ja pakotti näitä kerjuulle, varkaisiin tai prostituutioon.

UNDP: Romaneille annettava toimeentulomahdollisuuksia

 UNDP kehottaa Itä-Euroopan maita ratkomaan romanien kohtaamia ongelmia kokonaisvaltaisesti, avaimena koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksien parantaminen.
Jos romanit pääsevät mukaan yhteiskuntaan, saavat koulutuksen ja työtä, he voivat parantaa itse elintasoaan. Heidän vaurastumisensa myötä myös rasismi vähentyisi, järjestö uskoo. UNDP huomauttaa, että kansalaisjärjestötkin ovat yleensä auttaneen romaneja lähinnä lähettämällä heille apua, eivät investoimalla hankkeisiin, jotka auttaisivat romaneja pääsemään kiinni työelämään. Reuters”
 ”Liettuassa ja Romaniassa etnisiä vähemmistöjä syrjitään yhä vakavasti, kerrotaan Euroopan neuvoston tiistaina julkaisemissa raporteissa. Liettuassa syrjinnästä kärsivät raportin mukaan juutalaiset, tshetsheenit ja etenkin romanit. Äskettäin säädetystä syrjinnän vastaisesta laistakaan ei ole apua, sillä sen noudattamista ei juurikaan valvota. Myös osa Liettuan tiedotusvälineistä lietsoo edelleen vihaa etnisiä vähemmistöjä kohtaan.
Myös Romaniassa lehdet julkaisevat yleisesti romanivastaisia kirjoituksia, vaikka rasismi on lailla kielletty, todetaan raporteissa. Lisäksi poliisi syyllistyy raporttien mukaan romanien pahoinpitelyihin.

 Romanian hallitus ei ole yrityksistä huolimatta saanut tilannetta parannettua, Euroopan neuvosto arvioi. Kun neuvoston jäseniä vieraili viime vuonna maassa, se sai havaita, että edes hallituksen virkamiehet eivät tienneet maahan vastikään perustetusta syrjinnän vastaisesta komiteasta. AFP, STT”
Jatkoa Jumalan antamasta kirouksesta Israelin kansalle: V Moos. 28:37 ”Ja sinun pitää tuleman kauhistukseksi, sananlaskuksi ja jutuksi (vitsiksi?) kaikkein kansain seassa, joihin Herra ajaa sinun. Voivatko nämä siis olla tanskalaisia tai suomalaisia? Mustalaiset ovat tulleet eri maissa todellakin vitsiksi valtaväestön silmissä ja taholta. Tämän lisäksi eri maissa harjoitetaan suorastaan ihmisarvoa alentavaa kohtelua romaneihin juuri Israelin kansalle annetun ennustuksen – kirouksen mukaisesti.
 Tähän asti olemme todenneet mielenkiintoisia yhtymäkohtia Israelin heimosta ja Romaniheimosta. Seuraavassa edellä kirjoitetusta yhteenvetoa sekä muuta taustatietoa asiaan, ennen kuin jatkamme kirousten tarkastelua pitemmälle; Totesimme aikaisemmin että etsittäessä Israelin heimoa (Efraimia = Pohjois-Israelin kadonneita) on ymmärrettävä muutama perusasia, jotka kertaan myös lyhyesti 1. kohdassa:
 1. Raamattu saattaa puhua samassa jaekokonaisuudessa erikseen Juudan heimosta (Juutalaiset ja Benjaminilaiset) ja Israelin heimosta tai Efraimista, joista kahdella jälkimmäisellä tarkoitetaan 10 sukukuntaa. (Efraimista voidaan puhua myös vain yksikössä, omana sukukuntana) Hoos.1:6-7 ..."minä en tästedes armahda Israelin heimoa, niin että antaisin heille anteeksi. Mutta Juudan heimoa minä armahdan: minä pelastan heidät...." Tämä jae viittaa myös osaltaan siihen, että kautta raamatun Jumala pitää ilmoituksissaan erillään molemmat heimot joten juutalaiset ja muut heimot eivät yhdisty lopunajassa pelkästään juutalaisiksi, vaan Jumala käsittelee heitä erikseen. Kun raamattu käyttää nimitystä Jaakob, sillä tarkoitetaan kaikkia 12 sukukuntaa. Jos taas puhutaan samaan aikaa Jaakobista ja Juudasta sillä tarkoitetaan Pohjois- ja Etelä-Israelia sukukuntineen erottaen ne toisistaan. Joosefista tai Joosefin huoneesta puhuttaessa tarkoitetaan Efraimin ja Manassen sukukuntaa. 
  2. Hoos. 2:11 "Minä teen lopun hänen....juhlistansa, uusista kuistansa ja sapateistansa ja kaikista hänen pyhäpäivistänsä". Tämä todistaa edelleen sen, että kadonneita heimoja ei voi etsiä sen perusteella viettävätkö he israelilaisia sapatteja ja pyhäpäiviä ja Jumalanpalvelusmenoja, koska Jumala otti ne pois heiltä. Mielenkiintoista on se että romanikansalla ei ole kulttuurissaan taikka uskonnollisissa menoissaan mitään pyhäpäiviä, eikä juhlapäiviä. He ovat ainoastaan samaistuneet palvelemaan eri kansoissa vieraiden kansojen jumalia, jumalakäsityksiä ja heidän pyhäpäivän pitojaan ennustusten mukaisesti. Toki viime aikoina pienessä määrin esimerkiksi Unkarissa romanit ovat alkaneet viettämään Israelilaista, uskonnollista lehtimajanjuhlaa:

  

”Mustalaisherätys ja Israel
 Mustalaisten ja juutalaisten välillä on monia yhtäläisyyksiä. Mustalaiset ovat myös diasporassa (hajotuksessa) ja asuvat monissa maissa kaikilla mantereilla. Usein heitä halveksitaan. Sadat tuhannet heistä kuolivat holokaustissa; he ovat ilman kotimaata ja tulevat aina olemaankin, koska heillä ei ole lupausta paluusta isiensä maahan kuten juutalaisilla. Heidän alkuperänsä on hautautunut historian hämärään. Jotkin teoriat sijoittavat heidän alkujuurensa Intiaan, josta he muuttivat länteen, kun taas toiset haluaisivat uskoa heidän olevan yksi Israelin kadonneista heimoista.
Varmaa on, että he olivat myös juutalaisten tavoin vaeltava kansa ja kokivat hylkimistä ja vainoa minne tahansa menivätkään. He puhuvat sen maan kieltä, minne ovat asettuneet asumaan, mutta puhuvat myös omaa mustalaiskieltään, joka on sukua nykypäivän romanian kielelle.
Viime vuosikymmeninä jotakin alkoi tapahtua mustalaisille (tai romaneille, kuten heitä kohteliaammin nimitetään), kun lähetystyöntekijät tulivat yhä aktiivisemmiksi heidän keskuudessaan. Useat kirkkokunnat, kuten reformoidut kirkot ja helluntaiseurakunnat, perustivat mustalaisseurakuntia, ja vaikka kristittyjen prosentuaalinen määrä on vielä suhteellisen pieni, monet mustalaiset kääntyivät Jumalan puoleen, katuivat ja ottivat vastaan pelastuksen Lunastajassaan Jeesuksessa.
 Yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella kääntymysten tahti alkoi kiihtyä, kun Hengellä täytetyt pastorit vetivät monia heistä Herran yhteyteen. Yksi mustalaiskristittyjen ominaispiirre on voimakas samaistuminen juutalaisiin. He tuntevat ikään kuin sukulaisuutta, erityisesti samanlaisten historioittensa kautta, mutta heissä syntyy myös mielenliikutusta, kun he käsittävät Herran uskollisuuden Hänen pitäessään lupauksensa omalle kansalleen. Ja he alkoivat saada selville, kuinka vahvat kristinuskon juutalaiset juuret todella ovat.
 Vuonna 1999 ryhmä mustalaispastoreita ja –muusikkoja osallistui lehtimajanjuhlaan Jerusalemissa.  He tekivät tämän suurin henkilökohtaisin uhrauksin, mutta olivat kiitollisia siitä avusta, jonka Kristillinen Suurlähetystö antoi heille majoituksen, ruoan ym. muodossa. Heille oli aivan uutta tavata kaikkialta maailmasta niin monia kristittyjä, joille oli yhteistä rakkaus Israelia kohtaan. Juhlan palvonta ja ilo innoitti heitä, erityisesti koska mustalaiset ovat juutalaisten tavoin erittäin hyviä muusikkoja ja monet heidän lauluistaan tuovat mieleen israelilaiset rytmit.
 Ryhmän palattua Unkariin ja Itä-Eurooppaan heidän ja Wallenberg-keskuksen välille kehittyi luonteva suhde. Koska heillä ei ollut varaa uuteen Israelin-matkaan seuraavana vuonna, he päättivät pitää oman lehtimajanjuhlansa. Tämä tapahtui Nagvesedissä Itä-Unkarissa ja se pidettiin kesän lomakautena, niin että useammat uskovat saattoivat osallistua. Johann, joka oli yhä Suurlähetystön johtaja, oli henkilökohtaisesti läsnä neuvonantajana. Tästä juhlasta on nyt tullut jokavuotinen tapahtuma, ja useat Jerusalemin lehtimajanjuhlan muusikot ja laulajat, sellaiset kuin Ben ja Vera Karlson, ovat ottaneet osaa.
 Muutamia muitakin mustalaisten lehtimajanjuhlia järjestetään muualla Unkarissa, ja syyskuussa 2005 ensimmäinen mustalaisten juutalaistyylinen lehtimajanjuhla pidettiin Mukatchevon kaupungissa Ukrainassa. Monet uskovat ottivat osaa, ja pastoreita saapui koko Ukrainan Karpaattien alueelta. Jälkeenpäin he kaikki todistivat siitä, kuinka paljon he olivat oppineet uskonsa juutalaisista juurista. Messiaanisia juutalaisryhmiä Ukrainan muista osista oli myös paikalla.
Taivaan valtakunnan mahdollisuudet ovat rajattomat mustalaisten keskuudessa. Monet pastoreista käyvät Wallenberg-keskuksessa ja haluavat liittyä sen palvelustyöhön ja näkyyn, ja henkilökuntaa kutsutaan alituisesti osallistumaan mustalaiskokouksiin ja panemaan merkille, mitä heidän sosiaalisen edistymisensä hyväksi tehdään. Näyttää selvältä, että on aika kannattaa ei vain Siionia vaan myös mustalaiskansaa. Raamatussa ja evankeliumeissa on vastaus: totuus ”etsikää ensin Jumalan valtakuntaa … niin teille annetaan lisäksi kaikki tämä” pätee todella mustalaisiin.
 Unkarin hallitus, jota Euroopan unioni oli painostanut kohentamaan romanikansan sosiaalisia oloja, ei tiennyt mitä tehdä, koska pelkkä avun antaminen heille toimi odotusten vastaisesti. Sitten otettiin yhteys pastoreihin ja joitakin heistä jopa tavattiin Wallenberg-keskuksessa yritettäessä määrittää, mikä heidän menestyksensä avain oli. Vastaus oli selvä: kuten tapahtuu meidän kaikkien elämässä, johda mustalainen ensin Herran tykö katumuksessa, ja koko hänen ajattelutapansa ja elämäntyylinsä muuttuu. Hän etsii työtä, muuttaa elämänpiirinsä ja kehittää Kristuksen kaltaisen luonteen, joka muuttaa hänen elämänsä. Ja mustalaiset suorastaan rakastavat Herran palvomista musiikillisine lahjoineen.
 Noin 40 mustalaispastoria, joilla oli erilaiset kirkolliset taustat, hyväksyivät yhteisen julistuksen eräässä yksipäiväisessä konferenssissa Wallenberg-keskuksessa 18. elokuuta 2005.
 Wallenberg-keskus on sitoutunut tekemään kaiken voitavansa tukeakseen tätä herätystä romanikansan keskuudessa. Ei ainoastaan omaksi pelastuksekseen vaan myös Israelin tähden, joita he niin voimakkaasti tukevat; voimakas Pyhän Hengen liikehdintä heidän keskuudessaan tulee todellakin kiihottamaan monia juutalaisia kateuteen. Lainaus - Käännös: Gipsy revival Israel
  
 3. Hoos. 3:4,5 " Sillä kauan aikaa saavat israelilaiset olla ILMAN KUNINGASTA JA RUHTINASTA, ilman uhria ja patsasta, ilman kasukkaa ja kotijumalia. Sen jälkeen israelilaiset kääntyvät ja etsivät Herraa, Jumalaansa...Vavisten he lähestyvät Herraa ja Hänen hyvyyttänsä PÄIVIEN LOPULLA." Romaneilla ja juutalaisilla ei ole koskaan ollut historiansa aikana mitään kuninkaita eikä ruhtinaita sen jälkeen kun raamattu ennusti asian. Hoos.10:3 ...Nyt he saavat sanoa: "Ei meillä ole kuningasta, sillä me emme ole peljänneet Herraa..."
 4. Hoos.7:8 "Efraim sekaantuu kansojen joukkoon...." Mitään muita kansoja ei ole maan päällä jotka olisi hajotettu niin tehokkaasti kaikkien kansojen sekaan kuin romanit ja juutalaiset ja heihin liittyneet. Joka maassa on romaneja. Löydätkö muita heimoja romanien ja juutalaisten lisäksi, jotka olisi hajotettu raamatun ennustuksen mukaisesti kaikkien kansojen sekaan?
 5. Lisäksi aikaisemmin todettiin että "Jumala on hylkäävä Efraimin, koska se ei ole kuunnellut häntä. Kansojen seassa se joutuu kiertelemään". Eri maissa asuessaan ainoastaan romanit ovat olleet heimo joka on viettänyt kiertelevää elämää asuessaan kaikkien kansojen keskellä. Suomessa ja Pohjoismaissa aina 1960 luvulle saakka, useissa maissa edellä kuvatulla tavalla he ovat edelleen kiertolaisia, koska se profetoitiin Hoosean taholta Efraimille. Näitä kiertolaisia näemme nykyisin Suomessa ja muissa Euroopan maissa romanikerjäläisinä.
 6. Pohjois-Israelille eli Efraimille ennustettiin selkeästi heidän Israelilaisen identiteettinsä kadottaminen, menettäminen ja häviäminen aikojen kuluessa kansojen keskellä ja sulautuminen tietyiltä osin vieraiden kansojen tapoihin.
  Kun Raamattu puhuu katoamisesta, hukkumisesta ja hävittämisestä Efraimin eli Pohjois-Israelin kohdalla on muistettava että sillä ei tarkoiteta sitä että he katoaisivat olemasta. Vaan sillä tarkoitetaan sitä, että heidän alkuperäinen uskonnollinen ja osin kulttuurillinen, sekä kansallinen Israelilainen identiteettinsä, sekä pappeutensa otettiin heiltä ajaksi pois. Etteivät he enempää häpäisisi Jumalaa, Hänen omaisuuskansanaan Jumalan pyhyyden tähden. Jumala sai pakkosiirtolaisuudessa elävät Israelilaiset unohtamaan Hänet ja menettämään pappeutensa. Vähitellen he eivät enää opettaneet lapsilleen perintöään ja lopulta se unohtui kokonaan. Sen tähden ei ole ihme että jotkin israelilaisille tyypilliset asiat kuten poikalapsien ympärileikkaus ja juutalaisten ylläpitämät uskontoon ja kulttuuriin viittaavat tavat ovat romaneilta osittain kadoksissa, sekä heidän historiansa ennen vuotta 1000.
 Jesaja profetoi vielä lisäksi Juudan kuninkaalle Ahasille Jes.7:8 " Kuusikymmentäviisi vuotta vielä, ja Efraim on murskattu, SE EI ENÄÄ OLE MIKÄÄN KANSA". Tapahtui siis hengellisessä mielessä avioero Jumalasta, sekä lisäksi kansallisen identiteetin menetys. Romanit eivät ole tänäkään päivänä kansa, joka eläisi yhtenäisesti ja kokonaisena jossakin maassa.
ROMANI LUOVUTUKSET SAKSAAN KUOLEMAN LEIREILLE?:
 Toisen maailmansodan aikana Saksa Hitlerin johdolla ja Suomi taistelivat yhdessä silloista Neuvostoliittoa vastaan. Hitler pyysi myöskin suomea luovuttamaan romanit saksaan. Helena Hagert kuopiosta kertoi minulle tarinan jonka oli kuullut edesmenneeltä äidiltään: Iisalmen asemalla oli jo valmiina kolme vaunullista ihmisiä vietäväksi saksaan. Kahdessa junavaunussa oli juutalaisia, ja yhdessä vaunussa romaneja. Vaunut odottivat vain lähtökäskyä kuolemanleireille.
 Marsalkka Mannerheim ei kuitenkaan luovuttanut romaneja, mutta tieto kertoo myös arveluista, että aivan alkuvaiheessa romaneja olisi luovutettu saksaan ainakin muutamia. Mannerheimin työstä romanien hyväksi oli ennen aikaan aika yleistä että hänen kuvansa laitettiin seinälle romanikodeissa parhaalle paikalle.
Kirouksen toteutuminen ja hajotus
 Terrence Dyer ilmaisee kirjassaan ”Efraim, miten minä voisin hylätä sinut?”, saaneensa Jumalalta profetian, että näiden kadonneiden pohjoisen 10:n heimon jälkeläiset ovat mustalaiset: ”romanit, domanit ja lomanit. Salaperäiset ihmiset, joiden menneisyydestä ei juuri ole kirjoitettua tietoa. Kolme pääheimoa ja kolmeen paikkaanhan myös Assyrialaiset veivät israelilaiset pakkosiirtolaisina: ” Halahiin, Gosaniin Haburin varsille ja Meedian kaupunkeihin (2.Kun. 17:6). Historiallisen Meedian rajoilta ei ole kuin reilu Suomen mitta Indus-virralle ja usein oletetaankin mustalaisten olevan Intiasta lähtöisin.
 Kun juutalaisia on n. 13 miljoonaa, mustalaisia on n.12 miljoonaa(väärä tieto, oikea arvio n.20 rohkeimpien arvioiden mukaan jopa 50 miljoonaa, kirjoittajan lisäys). Molemmat ovat, poikkeuksia lukuun ottamatta tummia ja ruskeasilmäisiä. Molemmat ovat säilyttäneet vahvan identiteetin ja pysytelleet erillään ympäröivästä yhteiskunnasta. Molemmilla on vahvat musiikkiperinteet, rakkaus kultaan ja tarkka moraalisäädöstö tai laki elämän ohjeena. Säännöt liittyvät peseytymiseen, puhtauteen, ruokien valmistukseen, naisten hygieniaan, avioliittoon ja varsinkin ulkopuolisen kanssa avioitumiseen. Molemmista löytyy tapa, jonka mukaan naimisissa olevat naiset peittävät päänsä.
 Juutalaisten tradition ja pyhien kirjoitusten kieli on hebrea, joka elvytettiin takaisin puhekieleksi. Mustalaiset puhuvat ´romani tsibiksi´ kutsumaansa sanskriitin sukuista kieltä. Erikoista lienee se, että kun mustalainen lukee Raamatusta esimerkiksi 1. Ms 31: 47 sanat : Jegar, Saahaduta ja Galed, hän ymmärtää siinä mainittuina neljä sanaa, jotka ovat mustalaiskieltä ja voitaisiin vapaasti kääntää: Minne ikinä menetkin, sinusta polveutuvat mustalaiset. Näinkö Pyhä Henki edeltä käsin ilmoitti kahden kivikasan nimissä suuria asioita, jotka vasta nyt aletaan ymmärtää? ´Jegar-Sahaduta´on aramin kieltä ja merkitsee samaa kuin hebrean kielen ´Galed´ eli ´ todistuskasa ´. Romaanit kutsuvat valkolaisia nimellä ´kajet´ ja itseään nimellä ´galet´. Mustalaisten kielessä on useita Vanhan Testamentin alkukielen sanoja, kuten massa, meriba jne. joten syystä voi kysyä: miksi? Mustalainen ymmärtää perinnäissäännöstensä valossa hyvin miksi Rubenin nousu Jaakobin vuoteelle saastutti sen tai miksi Jeesuksen hikiliina oli erillään taitettuna käärinliinan lähellä ja miksi Pietari pukeutui ennen kuin hyppäsi veneestä ja ui Jeesuksen tykö rantaan”. Vaikka romaanikieltä pidetäänkin muuten aivan eri kieliperheen kielenä kuin Hebreaa, Dyer lainaa Angus Fraseria ja selittää, että monien etnisten ryhmien on todettu vaihtaneen kieltä. Täten mustalaisten ja juutalaisten kielten ero ei estä uskomasta, että mustalaiset ovat pohjoisten israelilaisten jälkeläisiä (Suom. Kust. One Day Oy) .
KIROUKSEN LÄHEMPÄÄ TARKASTELUA
  Profeetta Sakarja kirjoittaa v. 520 eKr. sanoman Juudan ja Joosefin heimoille. Hän profetoi eteläisen Juudan ja pohjoisen Israelin eheyttämisestä ja niiden paluusta Israeliin. Jos Pohjois-Israelilaiset olisivat tuolloin sulautuneet Juudaan, Jumala olisi tietenkin kohdistanut sanomansa vain yhdelle joukolle. Mutta Hän puhutteli Juudaa ja ja Joosefin heimoa erikseen alleviivaten näiden kahden ryhmän erillistä identiteettiä. Joosef oli Efraimin Isä ja siten Joosefin heimo on myös yksi Pohjois-Israelin heimoa kuvaava profetaalinen ilmaus. Sak.10:6-10 ”Minä teen Juudan heimosta vahvan ja Joosefin heimoa minä autan. Minä annan NIIDEN palata takaisin…Hetki tulee jolloin minä vihellän merkin vieraisiin maihin joutuneille ja kokoan HEIDÄT, minä lunastan HEIDÄT vapaiksi”. Huomaatko monikkomuodon Jumalan sanomassa kahdelle eri heimolle. 
 Tekstin alkuosasta voimme myös ymmärtää että Juudan heimo tulee vahvaksi. Tämä toteutui sen jälkeen kun he antoivat Israelin itsenäisyysjulistuksen v. 1948. Vahvuutta kuvaa myös heidän käymänsä sodat, jotka he ovat voittaneet kaikki. Joosefin heimon osakin on ainakin lohduttava, mutta kylläkin ”laimea” verrattuna Juudaan. Ehkä Euroopan Unionin viimeaikaiset poliittiset toimet romanikysymyksessä ovat olleet juuri tätä Jumalan auttamista, kun se on yrittänyt edes vähän  kohentaa romanien kaikentasoista kehittymistä ja elinoloja.
 Jatkamme Israelin sukukunnille annetun kirouksen tarkastelua. Olen laittanut perätysten kaksi raamatun käännöstä tarkemman selvityksen saamiseksi: Biblia 1776 / Raamattu 1933 5 Moos. 28:34 "Ja sinä tulet mielettömäksi niistä, mitä silmäs näkevät. 34. Ja sinä tulet hulluksi siitä, mitä sinun silmäsi näkevät".

     

PELKOTILAT JA NIIDEN SEURAUKSET
 Romanit ovat nähneet jo pelkästään suomessakin paljon pahoja asioita ja tilanteita omassa elinympäristössään. Pienetkin lapset saattavat nähdä väkivaltaa tai kuulla väkivaltaisista asioista joita tapahtuu yhteisön keskellä, josta seuraa aina vaikutuksia heidän psyykeensä. Yleensä kaikki "kerätään sisäänpäin" sielun maailmaan. Puhumatta niiden aiheuttamasta pahasta olosta, tai pelosta, jota koetaan. Aikaisemmin mainitsin jo siitä, että kun tapahtuu tarpeeksi pahoja asioita ja tulee ongelmia niiden asioiden suhteen jotka ovat heimon tai suvun sisäisiä asioita, tai ristiriidassa kulttuurin kanssa, niistä vaietaan mieluummin romanien keskuudessa. Ne yritetään peittää ikään kuin niitä ei olisi olemassa, koska ei ole kykyä käsitellä psyykeen vaikuttavia moniakin asioita. Tämä puolestaan saa aikaan psyykkisiä ongelmia, pelkotiloja ja sairauksia. 
 Sen seurauksena, kun asioista ei voida puhua asioitten oikeilla nimillä, ne purkautuvat usein joko itsetuhoisena käyttäytymisenä, tai ulospäin suuntautuvana väkivaltana tai jumiutumisina erilaisiin riippuvuuksiin, kuten alkoholiin ja muihin huumaaviin aineisiin, tai lääkkeisiin joka on hyvin yleistä heimomme keskellä. Monien romanien psyyke ei ole kestänyt näkemäänsä ja kokemaansa, ja seurauksena on ollut vielä lisäksi itsemurha.
 28:65 "Siihen myös ei pidä sinulla sen kansan seassa yhtään vahvaa kotoa oleman, eikä jalkais pöytä yhtään lepoa saaman; sillä Herra antaa sinulle siellä vapisevaisen sydämen, hiveltyneet silmät ja murheellisen mielen,65. Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun".
 66 Niin että sinun elämäs riippuu sinun edessäs: yöllä ja päivällä sinun pitää pelkäämän ja elämästäs tietämätöin oleman.66 Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi.
 67 Aamulla sinä sanot: ah, jospa minä ehtoosen eläisin! ehtoona sinä sanot: ah, jospa minä aamuun eläisin! sinun sydämes suuren pelvon tähden, joka sinua peljättää, ja sen tähden, jota sinun silmäs näkemän pitää. 67 Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla sanot: 'Jospa olisi aamu!' -sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi, ja sellaisia näkyjä sinä näet silmissäsi.
 Vanhemmat romanit muistavat paljon tilanteita elämästään jossa perheen turvallisuus oli uhattuna toisen suvun taholta. Monia kertoja piilouduttiin kotona sammuttamalla kaikki valot ja antamalla kuvaa ettei ketään ole kotona, ja näin pyrittiin välttämään väkivaltainen välien selvittelytilanne kahden suvun välillä. Varsinkin -70 luvulla tämä oli aika yleistä, itsekin olen kokenut tilanteen toisen vanhempani luona käydessäni.
 Romanien pelkotiloista eri asioihin nähden voisi kirjoittaa vaikka koko kirjan. Tyydyn tässä yhteydessä vain mainitsemaan erään tapauksen: Asuinalueeni lähistöllä sijaitsee kaunis uurnalehto. Menin käymään viime syksynä siellä yhdessä muutaman romaninuoren kanssa. Huomasin jo autossa ilmoittaessani heille, että käydään katsomassa kaunista hautausmaata heidän pelästyvän. Kävellessämme sitten portista sisään illan ollessa jo pimeänä, läheisestä pensaikosta kuului pieni suhahdus. Toinen nuorista pysähtyi kuin naulittuna paikalleen ja kysyi; mikä se oli? Sanoin hänelle että kuolleet eivät kummittele. Toden näköisesti kysymyksessä oli lintu. Sanoin myös että mennään katsomaan mikä se oli. Huomatessani kuitenkin heidän pelkäävän, vakuuttelin, ettei ole mitään pelättävää.
Jotkut  romanit pelkäävät myös usein jopa sairauksia niin paljon, etteivät mene lääkäriin tutkimuksiin ollenkaan, siitä pelosta että jos sairaus sattuisikin olemaan vakava ja kuolemaksi. Mieluummin ollaan tutkimatta asia, niin ei tarvitse ainakaan olla peloissaan, kummallista, mutta totta.

              

VERIKOSTO
 Romanikulttuurissa esiintyvä verikosto on saanut alkunsa Israelin kansan laista: 1 Moos. 9:6 "Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on (toinen) ihminen vuodattava...", 2 Moos. 21:23-24" ....annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta.." 4 Moos.35:20,21 "Ja jos joku vihassa iskee toista....murhaamisen tarkoituksessa, niin että tämä kuolee tahi vihaa kantaen lyö häntä kädellään, niin että hän kuolee, rangaistakoon lyöjä kuolemalla, sillä hän on tahallinen tappaja; verenkostaja ottakoon sellaisen tappajan hengiltä, milloin vain hänet tapaa".
Vuosisatojen saatossa on alettu kantamaan kuitenkin vääristyneesti vihaa myös väärintekijän kaikkia sukulaisia kohtaan josta alkunsa on saanut sukuvihat. Raamattu kuitenkin selkeästi opetti jo siihen aikaan, ettei poika kanna isänsä syntivelkaa, eikä verikostoon saanut sekoittaa sukuja. Asiat olivat aina kahdenvälisiä, ei sukujen välisiä niin kuin meidän aikanamme.
 Hes. 18:19 Ja vielä te kysytte: 'Minkä tähden ei poika kanna isän syntivelkaa?' Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava.
 18:20 Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä kanna pojan syntivelkaa. Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa.
 Tänä päivänä heimomme keskellä syyttömät ihmiset saavat kärsiä sen tähden kun ovat pahan tekijän sukulaisia, vaikka eivät ole tehneet mitään pahaa, eivätkä edes hyväksy oman sukulaisensa pahoja tekoja. Silti heitä kohtaan kannetaan vihaa, jopa seurakuntaelämän keskellä. Syyttömiin ihmisiin sovelletaan toisen suvun edustajien taholta välttämiskäytäntöä joka on mennyt mittasuhteiltaan jo liian pitkälle. Asia on saanut romaneiden kohdalla jo sellaiset muodot, jossa kielletään toisen suvun edustajia liittymästä samaan seurakuntaan ja kielletään heitä käymästä samassa kokouspaikassa kokouksissa. Seurakunnan valtaväestö, vanhimmat ja saarnaajat eivät tiedä yleensä tällaisista asioista mitään, koska kaikki tehdään salassa, niistä ei hiiskuta valtaväestölle mitään.
 On toki ymmärrettävää se tuska, mitä joku suku kokee kun suvusta tapetaan joku. Totta kai se herättää myös vihaa ja monia muita kielteisiä tunteita. Silti täytyy ymmärtää jättää asia Herralle, ja toisaalta oppia käymään omassa sielun elämässä läpi kielteisiä tunteita. Me emme voi uskovina olla ihmisiä, jotka vastaamme pahuuteen pahuudella. Täytyy ymmärtää myös jo järjessäänkin että kukin on yksilö, ja on yksin vastuussa pahoista teoistaan. Ei koko suku.
Ymmärrettävää on myös niin sanotut välttämiskäytännöt, joilla pyritään estämään pahempien tilanteiden syntyminen.
 Näen kuitenkin ongelman erittäin suurena myös sen tähden, että kun tällaisia asioita tulee jatkuvasti lisää eri sukujen välille, toista sukua kohtaan oleva välttämiskäytäntö saa pian sellaiset mittasuhteet, jossa mikään suku ei voi kohta olla minkään toisen muun suvun kanssa missään tekemisissä, koska välille on hyväksytty vihan kantaminen ja sen seuraukset suvuittain. Se taas rajoittaa tulevaisuudessa nuorilta elämän kumppanin löytämistä itselleen muualta kuin oman suvun piiristä, ja se taas puolestaan aikaan saa vaikka millaisia sukurutsauksellisia ilmiöitä. Jumalan ohjeet näissä asioissa ovat hyvin selkeitä. Ne löytyvät raamatusta.
 Asiassa on myös toinen näkökulma: tällaiset keskinäiset sukujen väliset vihat ovat aikaan saaneet sen, että romanit ja myös uskovat romanit rikkovat suomen lakeja oikein urakalla kieltäessään ihmisiä muuttamasta samaan kuntaan tai kaupunkiin toisia romaneja. Ja vielä sittenkin tätä kieltämistä tapahtuu vaikka ei olisi edes verivihoja sukujen välillä. Romanit ovat siis ottaneet lain omiin käsiinsä ja jakelevat sitä mielensä mukaan, vaikka raamattu kehottaa olemaan esivallalle kuuliainen. Suomen lain mukaan jokainen saa valita itse asuinpaikkakuntansa, siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista. Asia on mennyt jopa niin pitkälle näiden asioiden myötä, että jos joku muuttaakin paikkakunnalle, toiset romanit tulevat jopa häätämään muuttaneita paikkakunnalta.
 Toki ymmärrän sen, ettei kukaan pidä siitä että joitakin häiriköitä ja huonoa elämää viettäviä ihmisiä tulee naapuriin, mutta hehän ovat vastuussa itse omasta käytöksestään ja häiriköinnistään esivallalle, ja saavat kyllä aikanaan tuomionsa sitten siltä elleivät muuta käytöstään. Eihän sellaisten häiriköiden kanssa tarvitse olla tekemisissä jos he viettävät huonoa elämää. Tätäkin paikkakunnalle muuttoa kieltävää asiaa on pyritty hyväksyttämään ihmisille kulttuurin nojalla, todellisuudessa se on hengellisessä mielessä syntiä, eikä kulttuuria koska sillä vastustetaan esivaltaa ja ihmisen yksilöllisiä ihmisoikeuksia. Oikeus pitää olla oikeutta eikä vääryyttä. Siihen raamattu meitä opettaa.
 Yleensä seurakunnat eivät tiedä näistäkään asioista mitään, eivätkä siis näin ollen voi edes ojentaa näissä asioissa uskovia romaneja. Tämän tähden muun muassa pyritään peittelemään paljon asioita romanien elämästä valtaväestöltä, että voitaisiin sitten salassa tehdä tällä tavoin mitä halutaan ja tehdä täysin omia lakeja yläpuolelle suomen lain. Jumala ei tällaista hyvällä katso, se on varmaa. Siinä sorretaan syyttömiä ihmisiä ja poljetaan ihmisten ihmisarvoa, jonka Jumala on antanut itse kullekin.
 Romanikulttuurissa on paljon Raamatun vanhasta testamentista säilyneitä käyttäytymismalleja ja perinnetapoja, joskin ne ovat aikojen saatossa kehittyneet täysin vääristyneisiinkin suuntiin jotka tuhoavat ihmistä eikä edistä ihmisen hyvinvointia.
IHMISSYÖNTI
Seuraava ennustus kirouksessa on kummallinen 5 Moos. 28 luvun jakeessa 53 "Sinun täytyy syödä ruumiis hedelmän, poikais ja tytärtes lihan, jotka Herra sinun Jumalas sinulle antanut on, siinä ahdistuksessa ja vaivassa, jolla sinun vihollises sinua ahdistavat.53 Siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon sinun vihollisesi saattaa sinut, sinä syöt oman kohtusi hedelmän, syöt poikiesi ja tyttäriesi lihaa, jotka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut".
Romanien perinnehistoriassa ei kerrota tällaista tapahtuneen, mutta tämän asian toteutuma löytyy jo raamatun ajalta vanhan testamentin profeettojen kirjasta Israelin kansan kohtaloista kirouksen antamisen jälkeiseltä ajalta. Syy puhumattomuuteen tai historian muunlaiseen tallentamiseen tässä yhteydessäkin on selvä: Vaikka se onkin tapahtunut Israelin sukukuntien keskellä jossain vaiheessa historiaa, siitä ei voi puhua, koska romanien historia on ollut niin järkyttävää koettavaa, ettei siitä ole sen tähden haluttu säilyttää tietoja jälkipolville.
ORJUUS
28:48 "Ja sinun pitää palveleman vihollisias, jotka Herra lähettää sinun päälles, nälässä ja janossa, alastomuudessa ja kaikkinaisessa puutteessa. Ja hän panee sinun kaulaas rautaisen ikeen, siihen asti että hän sinun hukuttaa.48 on sinun palveltava vihollisiasi, jotka Herra sinun kimppuusi lähettää, nälässä ja janossa ja alastomuudessa ja kaiken puutteessa. Ja hän panee sinun kaulallesi rautaisen ikeen, kunnes hän sinut tuhoaa".
Tämä jae puhuu rautaisesta ikeestä, joka laitettiin orjamarkkinoilla orjien kaulaan kiinni. Romaniassa orjuutettiin romaneja lähes 500 vuotta. Terrence Dyer, kirjassaan "Efraim, miten minä voisin hylätä sinut": -"Ensimmäinen virallinen maininta mustalaisten määräämisestä orjiksi on vuodelta 1385 Moldaviasta. Ensiksi mustalaisia määrättiin orjiksi kirkkoihin ja luostareihin. Seuraavaksi käytäntö levisi koskemaan myös linnanherroja ja lopulta valtio julisti omistavansa kaikki loput mustalaiset. Luostarien ja linnanherrojen omistamat mustalaiset menettivät kaikki henkilökohtaiset oikeutensa, ja heistä tuli täydellisesti isäntiensä omaisuutta. Heitä sai myydä ja vaihtaa kuin karjaa. heitä piestiin ja kytkettiin jalka-, käsi- ja kaulakahleisiin. Rangaistukseksi heidät pantiin kävelemään tulisilla hiilillä tai heidät paiskattiin alastomina lumeen tai jäiseen veteen. Heitä säilytettiin eristysselleissä, nälässä ja heitä ruoskittiin. Vaimot erotettiin aviomiehistään. Lapset erotettiin vanhemmistaan ja myytiin uusille omistajille eri puolella Romaniaa. Orjuus loppui Romaniasta vasta 1864, kun Romanian uusi perustuslaki turvasi kansalaisuuden myös mustalaisille".
Eli kirouksessa mainittu orjuus ja lasten menettäminen on toteutunut historian saatossa täydellisesti.

   

ENSIMMÄISET "JÄLJET" INTIAAN RAAMATUSSA
 Perinteisesti on ajateltu romaniheimon alkuperän olevan siis Intiassa, josta he ovat lähteneet liikkeelle 1000-luvulla, koska ei tunneta heidän historiaansa kaukaisemmilta ajoilta. Romanikielen on todettu olevan eräs sanskriitin kielen alamurre, josta myös on tehty kielitieteellisen tutkimuksen pohjalta päätelmä, että romanit ovat Intiasta lähtöisin, siis aika löyhin ja heppoisin perustein kuten aikaisemmin tässä esityksessä on jo todettu asiantuntijan taholta.. 
 Israelin kansan pakkosiirtolaisuuden aikaan, Kuningas Ahasveroksen hallintokaudella Kuningas hallitsi 127 maakuntaa. Ester 1:1 "Ahasveroksen aikana - sen Ahasveroksen, joka hallitsi INTIASTA Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa...."  3:8 " Ja Haaman sanoi Kuningas Ahasverokselle: ON YKSI KANSA hajallaan ja erillään muiden kansojen seassa, sinun valtakuntasi KAIKISSA MAAKUNNISSA". Esteristä tuli kuningatar joka esti ylimmän sijan ruhtinaista saaneen Haamanin teurastussuunnitelman, joka koski juutalaisia. Haaman kirjoitti kuninkaan sinetillä varustetut kirjeet kaikkiin maakuntiin jonka tarkoituksena oli antaa valtuudet surmata kaikki juutalaiset. Esterin kasvatti isä Mordokai joka oli päässyt kuninkaan suosioon kirjoitti kuninkaan nimissä vastakirjeen kaikkiin maakuntiin, jolla estettiin juutalaisten verenvuodatus: Ester 8:9 "Niin kutsuttiin kuninkaan kirjurit silloin....ja kirjoitettiin aivan niin kuin Mordokai käski, määräys juutalaisille.....sataan kahteenkymmeneen seitsemään maakuntaan INTIASTA Etiopiaan saakka kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella...myös juutalaisille heidän kirjoituksellaan ja kielellään”.
JOTEN JO PAKKOSIIRTOLAISUUDEN AIKAAN ON INTIASSA OLLUT ISRAELIN KANSAA. Tästä voimme vetää johtopäätöksen: on täysin mahdollista myös, että Efraimilaisia eli pohjoisen kuningaskunnan romaneita on tullut Intiaan, niin kuin juutalaisiakin. Miksi sitten asiasta ei ole enempää kirjoitettua historiaa johtuu yksinkertaisesta syystä: Jumalan langettama kirous Efraimille oli niin järkyttävää koettavaa, että Efraimilaiset eli romanit eivät ole halunneet tallettaa sen aikaista historiaansa jälkipolville millään tavalla. Sieltä on saanut alkunsa salailukulttuuri jota tavataan romaniheimon keskellä vieläkin. Osittain salailu johtuu myös uusien romanivainojen pelosta, jossa ei haluta jakaa heimon sisäisiä asioita valtaväestölle. Jo lapsesta saakka romanilapselle opetetaan "sanattomasti" pelkoa sisältävää, epäilevää suhtautumista valtaväestöön. 
Kadonneiden tunnusmerkkejä raamatussa:
EFRAIMIN ELI 10 POHJOIS-ISRAELIN KADONNEEN SUKUKUNNAN TUNNUSMERKIT Hoosean kirjassa:
1. Jumala on tehnyt lopun Efraimin uskonnollisista Israelin kansalle ominaisista juhlista ja sapatista. Hoos.2:11 – toteutunut romanien kohdalla
2. Koristaa itsensä renkailla ja kultakäädyillä Hoos.2:13. Romanikulttuurille on ominaista se, että nuoren varttuessa 14-16 vuoden ikään hänelle teetetään kultasepällä yksilöllinen kultasormus, tai korvarenkaat tai useampiakin. Tai hänelle annetaan vanhempien ihmisten sormuksia tai muita kultakoruja. Suhtautuminen ulkoisiin varakkuuden tunnusmerkkeihin kuuluu perinteisiin vaikka olisi köyhäkin  – toteutuu koko ajan romaneilla.
3. Ovat ilman kuningasta, ja ruhtinaita. Hoos.3:4 – toteutunut romanien kohdalla.
4. Ei ole uskollisuutta Jumalaan, ei laupeutta ihmisiä kohtaan, eikä Jumalan tuntemusta. Vannotaan, valehdellaan, murhataan, varastetaan, rikotaan avio, murtaudutaan taloihin, verityö verityötä seuraa. Hoos.4:1-2 – toteutuma ilmiselvä nykyajassa, yksityiskohtaiset perustelut myöhemmin tässä esityksessä.
5. Taitoa vailla oleva kansa, joka on hyljännyt taidon, eikä sen tähden saa olla Herran pappina. Hoos.4:6
 Romanikansa ei arvosta tietoa, eikä taitoa ja vallalla olevaa sivistystä samalla tavoin kuin valtaväestö keskuudessaan, sen tähden esimerkiksi heidän koulutukseen hakeutumisensa on ollut erittäin puutteellista. He uskovat edelleenkin että Jumala yksin antaa heille viisautta ainoastaan hengellisesti eikä muuta tarvita, ei tarvita itsensä kehittämistä eikä opiskeluja.
 ”Useat 1990-luvulla tehdyt tutkimukset ovat tuoneet julki hälyttäviä tietoja Suomen romanien koulutustasosta. Turun ja Porin läänissä vuonna 1990 tehty selvitys osoitti, että vain neljännes läänin romanioppilaista sai peruskoulun päästötodistuksen ja heistäkin suuri osa sai todistuksensa erityisluokilta (Lillberg & Eronen 1990, tutkimus romanilasten koulunkäynnin tilasta)”. Tutkimuksen mukaan siis vain noin 25% peruskoulussa olleista nuorista esim. Turun ja Porin läänissä on saanut päästötodistuksen. Kuinka he sitten voisivat toimia nykyajassa pastoreinakaan. Luku- ja kirjoitustaito on erittäin puutteellista ja aika yleinen ilmiö vieläkin heimomme keskuudessa.
 Tämä aiheuttaa myös hengellisellä puolella vääristynyttä uskonkuvaa jossa ei pystytä ojentautumaan Raamatun linjoille myöskään uskon elämässä kun ei ole oikeaa tietoa eikä osata tulkita oikein raamattua eri asiayhteyksissään. Usein kuulee keskusteltavan siitä, miksi ei seurakunnissa ole romanipastoreita, kukin tehköön johtopäätöksensä asiasta. Tosin uskon että suuntaus itsensä kehittämiseen on muuttumassa koko ajan parempaan suuntaan. Heimomme keskellä on tietojeni mukaan tällä hetkellä 3 koulutuksen saanutta pastoria, Yksi Teologian kanditaatti, yksi vapaakirkollisen pastorikoulutuksen saanut, yksi muualla kouluttautunut ja yksi on valmistunut pastoriksi Ison Kirjan koulutuskeskuksesta, sekä yksi kirkon diakonikoulutuksen saanut diakoni. Lisäksi joitakin on valmistunut vapaakirkollisista koulutuskeskuksista pastoriksi. Eli suunta on tässä mielessä oikea. Ilman koulutusta olevia romanipastoreita seurakunnista löytyy yksi.
6. Heimon tekemistä synneistä saavat täyttymyksensä, pahoja tekoja arvostavat ja himoitsevat. Hoos.4:8. Toteutuma on ilmiselvä, josta enemmän myöhemmillä sivuilla.
7. Haureus on Efraimille tärkeämpää kuin Jumalan totteleminen. Haureuden henki sisimmässä. Eivätkä TUNNE HERRAA (uskonnollisista tavoista ja ulkonaisesta Jumalan kunnioittamisesta huolimatta). Ymmärtämätön kansa. Hoos.4:12,14, 5:4 Tyhmä ja taitamaton. Hoos.7:11
8. Liitossa epäjumaliensa kanssa, juopottelu (romanien keskellä jos mies juo vaikka kuukausikaupalla, sitä ei edes paheksuta, vaan siitä on tehty jollain tapaa jopa miehisyyden merkki, ja asiaan kuuluva traditio kuten väkivaltaisesta käyttäytymisestäkin). Hoos.4:18 Rypälemehu (viina) hänet pettää. Hoos.9:2
9. Haluaa vaeltaa ihmiskäskyjen mukaan. Hoos.5:11 (omat itse tehdyt ihmisyyttä vahingoittavat perinnäissäännöt sekä lait tärkeämpiä kuin Jumalan käskyt)
10. Rakkaus Jumalaan on kuin aamun pilvi, kuin varhainen haihtuva kaste. Tulee ja menee Jumalan luokse ja Jumalasta pois. Hoos.6:4 Halu kääntyä Jumalasta pois Hoos.11:7. Tätä asiaa käsittelemme myöhemmin yksityiskohtaisesti.
11. Sekaantuu kaikkien kansojen joukkoon. Hoos.7:8. Toteutuma 100%.
12. Kansojen seassa se joutuu kiertelemään, Hoos.9:17  (Biblia 1776 ”kulkiana vaeltaman”) Toteutunut tarkalleen.
13. Yltäkylläisyys aiheuttaa ylpeyden. Hoos.13:6. Mitä pitemmälle taloudellinen hyvinvointi on edennyt esimerkiksi suomen romanien kohdalla, sitä itsetietoisempia ja ylpeämpiä meistä on tullut. Me halveksimme muita ihmisryhmiä aika avoimestikin, ja korotamme itsemme muiden väestöryhmien yläpuolelle. Me puhumme suureen ääneen rasismista ja olemme itse rasisteja niin valtaväestöä, kuin muualla kuin heimomme keskellä kasvaneita romaneja kohtaan, sekä myös puoliromaneita kohtaan. Meidän antamamme tuomio kaikkea erilaisuutta kohtaan, kuin mitä itse edustamme, on joskus järkyttävän kauheaa kuultavaa. Toteutuma ilmiselvä.
14. Pakanain seassa kelpaamattoman astian arvossa, Hoos.8:8. Minkään kansan keskuudessa meitä ei ole pidetty minään, olemme kaikille olleet sylkykuppeja ja todellakin kelpaamattoman astian arvossa. Toteutuma 100%.
15. Efraimin uskon juuri kuivunut, hedelmää he eivät tee, Hoos.9:16. Todellinen hedelmän kantaminen kristillisyydessä ei ole sitä, mitä me olemme oppineet romaneina pitämään hedelmänä. Eli omia suorituksiamme, ja omia pystymisiämme lakiin nojaten.
16. Efraim vihaa totuuden puhujaa Hoos.9:7
 Hoosea toimi profeettana Israelissa Jerobeam II:n hallitusajan loppupuolelta aina Israelin tuhoon saakka (722 eKr.) pohjoisessa valtakunnassa 10 sukukunnan keskellä, eli Efraim ja häneen liittyneet sukukunnat olivat profetoinnin kohteena.
 Hoosean kirjan mukaan synti ilmenee siinä, että ihminen väärän rakkauden tähden luopuu rakkaudesta Jumalaan. Suhde Jumalaan on rakkaussuhde, jossa samalla on kysymys kahden välisestä liitosta. Efraim rikkoi tätä rakkautta vastaan ja antoi huoruuden hallita ja viedä itseään. Jumalan omaisuuskansa kuunteli enemmän omia viettejään kuin liitossa olevan toisen osapuolen Jumalan sanoja. On kysymys siis sekä ruumiillisesta huoruudesta että hengellisestä huoruudesta, epäjumalien palvonnasta, joka oli koko kansalle ominaista. Kansasta tuli kaksinkertainen portto omassa nautinnon halussaan ja tuho oli myös sen mukainen. Samat ilmiöt toistuvat nykyajassa.
 Jos tänä päivänä joku uskaltaa alkaa kritisoida romanien tapaa elää ja toimia hengellisessä elämässä sekä yhteiskunnassa, hänet julistetaan heti rasistiksi. Jos totuutta julistaa romaneiden alennustilasta ja vääryyksistä, saa välittömästi oman heimon vihat päälleen. Romanit eivät kestä totuutta itsestään jos se on kielteistä.
Tunnusmerkit Aamoksen kirjassa:
Seuraavassa aluksi lyhyt yleiskatsaus Aamoksen kirjan sanomaan Olavi Peltolan selittämänä:
” Aamoksen profetia vie meidät Pohjoiseen valtakuntaan, Israeliin, ehkä 750-luvulle. Jerobeam II oli silloin jo ollut vuosikymmeniä kyvykkäänä hallitsijana. Elettiin Israelin historian loistoaikaa, suurinta sitten Daavidin ja Salomon. Se oli kuitenkin lyhyt hengähdystauko ennen Assyrian ja Egyptin vallan uutta nousua. Sitähän ei kansa silloin tiennyt. Pitkäaikainen rauhankausi oli tehnyt taloudellisen vaurastumisen mahdolliseksi. Vauraus koitui lähinnä yläluokan hyväksi ja kärjisti yhteiskunnallisia vastakohtia. Ulkonaisesti meni hyvin, mutta profeetta paljastaa terävästi kansan sisäisen mädännäisyyden.
Johtajien jumalattomuus

Profeetat paljastavat monin tavoin ihmisten sydämen pahuuden. Kansan syvien rivien keskeltä noussut Aamos näkee tavattoman terävästi kansan johtajien ja ylimystön jumalattomuuden. Israelin syntinä on johtavassa asemassa olevien epävanhurskaus, kun "he myyvät rehellisen rahasta ja köyhän kenkäparista. He polkevat heikot maan tomuun, ajavat vähävaraisten asiat umpikujaan ja ottavat lahjuksia (Aam 2:6-7; 4:1; 5:12; 8:4,6). Ylellisyys ja mukavuudenhalu hallitsevat (3:12; 6:4-6). Poika ja isä käyvät saman naisen luona (2:7). Liike-elämässä ei välitetä sapatin pyhittämisestä. Mittoja pienennetään ja painoja suurennetaan. Akanat myydään jyvinä (8:4-5).
Lainkäyttö on vääristynyt tuhoisaksi (Aam 6:12). Vihataan niitä, jotka vaativat oikeudessa oikeita tuomioita ja kertovat totuuden (5:10). Jumalan tilintekoa ei pelätä, ja hyväksytään väkivallan käyttö (6:3).
Hengellinen vääristyneisyys

Hengellinen elämä on vääristynyt. Herran laki on hylätty, ja uskovat antautuvat valhejumaliensa vieteltäviksi (Aam 2:4). Kannetaan "astorologisia" tähtijumalan kuvia (5:26). Totuutta puhuvien profeettojen suu tukitaan (2:12). Sen sijaan ollaan varmoja siitä, ettei Jumala anna onnettomuuden kohdata (9:10). Kansan epärehellisyyden tähden Jumala ei voi hyväksyä hengellisiä juhlia, kokouksia, uhreja eikä virren veisuuta. "Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro" (5:21-23) ”. (Lähde: Olavi Peltola: Aamos)

   

JUMALAN ETSIMINEN
  Raamattua tutkiessani löysin Aamoksen kirjasta hyvin merkittäviä kohtia, joissa Jumala puhuu Joosefin huoneelle, eli Efraimille ja Manasselle selkeän viestin:
 Aamos 5:4 "ETSIKÄÄ MINUA, niin te saatte elää". Romanit luulevat, että kun he etsivät hengellisyyteensä uskonnollisia tekoja, itse luotuja, kovia, ihmisten keksimiä sääntöjä, tapoja ja lain alaista uskoa, niin sitten se muka kelpaa paremmin Jumalalle. Romani ei kovin helposti ymmärrä että usko on kahdenkeskinen jokapäiväinen SUHDE Jeesuksen kanssa jonka Pyhä Henki meissä vaikuttaa, vaan se pyrkii omilla suorituksilla Jumalan tykö, ja kelpaamaan sitä kautta Jumalalle.
 Eihän se ole Jumalan etsimistä jossa ei etsitä itseään Jumalaa, vaan ainoastaan tehdään Jumalasta siunausautomaatti. Jumala haluaa että opimme etsimisen kautta TUNTEMAAN HÄNET ja hänen luonteensa. Etsiminen ei ole myöskään rukouksessa monisanaista tyhjää hokemista tai saamista itsensä sielulliseen hurmioon monisanaisen kielilläpuhumisen kautta, jota usein luullaan hengellisyydeksi romanien hengellisessä kentässä.
 Matt.6:6,7" Vaan sinä kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi (yksinäisyyteen) ja rukoile Isääsi joka on salassa...Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko, niin kuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan". Etsitään siis Herraa itseään, eikä ihmeitä, merkkejä ja hurmoksellisia kokemuksia.
 Aamos 5:6 "ETSIKÄÄ HERRAA, niin te saatte elää, ettei hän tulena tunkeutuisi Joosefin huoneeseen (romanien keskuuteen?) ja kuluttaisi sitä".
 Edelleen Aamos profetoi Joosefin jälkeläisille: 5:10,15 "He vihaavat sitä, joka portissa oikeutta puoltaa, JA TOTUUDEN PUHUJA ON HEILLE KAUHISTUS... Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää ja saattakaa OIKEUS VOIMAAN portissa: ehkäpä Herra Jumala Sebaot armahtaa Joosefin jäännöstä".
 Yleinen tilanne heimomme keskellä on se, että jos joku puhuu totuuden asioista, hänet leimataan heti leimalla, että nyt hän haukkuu romaneja. Tosiasia on kuitenkin se, että romani ei yleensä kestä kielteistä totuutta itsestään. Jos ei ole totuutta eikä uskalleta kohdata sitä, ollaan mielestäni sielun vihollisen sokaisemia. 5:21-23 "Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlianne, enkä mielisty teidän juhlakokouksiinne. Sillä vaikka te tuotte minulle ...uhreja...eivät ne minulle kelpaa...enkä minä katso ....teidän puoleen. Vie pois minun edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro". JUMALA EI HALUA MEIDÄN LAULUTAITOJAMME TAI SOITTOJAMME JOITA ME RAKASTAMME YLI KAIKEN, VAAN JUMALA HALUAA REHELLISYYTTÄ JA TOTUUTTA KAIKESSA.
 Aamos 6:3-6 (suluissa olevat kommentit ovat omaa selitystäni asenteista joihin törmää heimomme keskellä liiankin paljon):
 "Voi teitä jotka lykkäätte kauas pahan päivän (1. Ei huolta huomisesta 2. Ei haluta kohdata todellisuutta), mutta vedätte luoksenne väkivallan valtaistuimelle istumaan (3. Väkivalta jota kulttuurissamme ihannoidaan sairaalloisesti miehen todellisena tunnusmerkkinä, tappajaa kunnioitetaan useiden taholta tosi miehekkäänä miehenä, vaikka pitäisi hävetä.) (Suomen poliiseillakin on sellainen erittäin kyllästynyt asenne romanien väkivaltaisuutta kohtaan. Kun romanit soittavat poliisia paikalle keskinäisten välien selvittelyjen alkaessa, poliisit eivät tule heti paikalle, vaan antavat romanien ensin kaikessa rauhassa tapella ja selvittää keskinäiset riitansa ja tappaa ensin vaikka toisensa. Vasta sitten kun on aikaa kulunut tarpeeksi ja väkivalta on tehnyt tehtävänsä poliisit ilmaantuvat paikalle soittaakseen vaihtoehtoisesti paikalle joko ambulanssin tai ruumisauton.)
 jotka makaatte norsunluusohvilla ja venytte leposijoillanne (4. Mitäpä tässä kaalonpoika työtä tekemään kun helpommallakin pääsee, kaajeet (valkolaiset) tehköön töitä, onko tuttu ajatusmalli?),
 syötte karitsoita laumasta ja vasikoita navetasta (5. Syöminen: ”Syödään” omaa kansaa, käännytään omaa kansaa vastaan), 
 JOTKA SEPUSTATTE LAULUJA HARPULLA SÄESTÄEN JA SOMMITTELETTE SOITTIMIA KUIN MIKÄKIN DAAVID (6. Tällaisiahan me olemme, pääasia että on musiikkia ja saamme itse vielä esittää sitä toisille romaneille, että meistä tulisi heimon keskellä kuuluisia),
 jotka juotte viiniä maljoista (7. Juopottelu, joka myös liitetään miehekkyyteen),
 ja voitelette itsenne parhaalla öljyllä (8. Huoliteltu ulkonäkö joka tilanteessa ja parhaimmat tuoksut ja partavedet pitää olla jokaisella, vaikka muuten olisi elämä sekaisin),
 mutta ette murehdi Joosefin sortumista! " (9. Piittaamattomuus romanien, eli Joosefin todellisesta alennustilasta, koska itse eletään vain hakien nautintoja ja mahdollisimman helppoa elämää ja rakastetaan huono viettoista ja pahaa elämää. Kaiken lisäksi siitä on tehty vielä kunniakas asia keskuuteemme)
 Miika 3:1 "Kuulkaa Jaakobin päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat! Eikö teidän tulisi tuntea oikeus, teidän jotka vihaatte hyvää ja rakastatte pahaa".
HUOMIOITA ROMANEIDEN ALENNUSTILASTA:
 Jos voimme olettaa tähänastisten esittämäni perusteella romaniheimon olevan Efraimilaisia, on Jumalan antaman kirouksen seuraukset oltava näkyvissä selvästi myös nykyajassa. Heistähän ennustettiin että he ovat kansojen keskuudessa kaikkinaisessa ahdistuksessa ja alennustilassa siihen saakka kunnes Herra itse kokoaa kansansa aikojen lopussa, Miika 4:6 "Sinä päivänä, sanoo herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta". 
 Romaniheimon kohdalla ei tarvitse edes väitellä asiasta. Niin hyvin he täyttävät Jumalan antaman kirouksen tunnusmerkit. Henkisen elämän, keskinäisen keskustelukulttuurin, ajattelun, ihanteiden ja elämäntapojen yhteissummana esiin tullut käytännön alennustila on kiistaton. En suinkaan väitä etteikö samoja asioita tapahtuisi valtaväestön keskuudessa, mutta romanit ovat poikkeus monessa asiassa esim. sukujen välisissä kiistoissa, yhden esimerkin vain mainitakseni.
Tässä yhteydessä on ehkä paikallaan hieman kartoittaa sitä mitä mustalaisuus romaniheimon omasta näkökulmasta ajateltuna itse asiassa oikein on? Se on pääasiassa ja lähtökohdiltaan hyvin erilainen tapa ajatella elämää, ihmissuhteita, ihmisyyttä, oikeastaan kaikkea, jopa myös uskoa. Arvopohja jolla suhtaudutaan ympäröiviin ja eteen tuleviin asioihin on aivan erilainen kuin valtaväestöllä, ja tällä en tarkoita kulttuuria. Tämän tähden myös ollaan aika paljon törmäyskurssilla muiden väestöryhmien kanssa, koska he eivät edusta samanlaista ajattelua kuin romanit. Sen lisäksi että mustalaisuus on veren perintö, se on myös tapa ajatella asioita ja suhtautua niihin. Tunteenomainen ajattelu ja hetkelliset olotilat sekä myös erilaiset voimakkaat pelot, vaistot ja vietit vaikuttavat kaikki osaltaan voimakkaasti päätöksen tekoon eri asioissa.
 Samankaltaisuuden tavoittelu ja itse asiassa sen pakko kaikissa asioissa tuntuu ohjaavan romaneita hyvin pitkälle. Erilaisuutta tai siihen pyrkiviä katsotaan suhteellisen karsaasti. Muutoshalukkuus ajattelussa ei ole kovinkaan suotavaa. Jos joku asettaa jollakin tavoin kyseenalaiseksi totunnaisia ajatuksia vaikkapa jo vuosikymmeniä sitten romaneille opetetusta lakipohjaisesta uskonkäsityksestä, hänet leimataan valkolaismaiseksi tai erikoisuuden tavoittelijaksi tai suorastaan harhaoppiseksi ja sielun vihollisesta olevaksi viestin tuojaksi.
 Jos olet vieraillut useammassa romanikodissa, olet varmaankin pannut merkille, että romanikotien sisutustyyli on hyvin samankaltaista. Kalusteet ovat yleensä kaikilla rokokoota. Matot ja verhot ovat samantyylisiä kaikilla. Olohuoneessa on juhlavan näköinen piironki tai astiakaappi joka sopii vanhahtaviin tyylihuonekaluihin. Taulut, jotka ovat seinillä, ovat kehystetty kaikki kullanvärisillä prameilla kehyksillä. Valaisimet ovat mahdollisimman prameita kristallijäljitelmiä. Pukeutuminen romanimiehillä on yleisesti ottaen kaikilla samankaltainen sekä myös naisilla. Poikkeuksia on todella vähän.. Musiikkiriippuvaisuus on hyvin yleinen ilmiö, kaikki haluaisivat olla laulajia, ja tulla tunnetuksi oman heimon keskellä arvostettavina laulajina. Autot, joilla yleensä ajellaan, ja joita ostetaan, ovat Mercedes Benz-merkkisiä. Iskelmäpohjainen hengellinen musiikkikin mielletään ainoastaan hengelliseksi musiikiksi ja koska kaikki pitävät siitä, niin sen pitää olla sitten hengellistä, ja siinä on valtava voitelu ja henki, näin kuvitellaan. Eli samankaltaisuuden tavoittelu on huomiota herättävää.
 Ymmärrän kyllä että jokainen ihmisryhmä luo itselleen joitakin stereotypioita, se on normaalia, mutta silloin se ei ole normaalia jos niillä aletaan hallitsemaan ja kahlitsemaan yksilöihmisen elämisen ja ihmisyyden hyvinvointia ja valinnan vapautta, ja jos samankaltaisuutta kaikissa asioissa pidetään edellytyksenä ainoalle oikealle mustalaisuudelle.
 Suljettu yhteisö jossa salaillaan ulkopuolisilta kaikki asiat, ja laitetaan väkisin kaikki samaan muottiin, ruokkii pahimmillaan myös vääristymiä ja niiden hyväksymistä. Se täyttää kaikki sisäänpäin mätänevän ja hajoavan kulttuurin tunnusmerkit.
 Kriittistä keskustelua asioista tarvitaan siksi, että kehitys kulkisi eteenpäin ja sen kautta myös Jumalan suunnitelma etenisi ihmisten kohdalla yksilöinä Hänen tarkoittamallaan yksilöllisellä tavalla. Toisin ajattelijoita tarvitaan heimomme keskelle, jotka pystyvät tuomaan terveitä ja kriittisiä näkemyksiä keskusteluun mukaan. Jokaisessa yhteisössä ja eri väestöryhmässä pitää olla aina ”terveitä hulluja”, jotka potkivat karsinan aitoja terveesti vähän leveämmälle ja samalla vievät yhteisöä keskustelevampaan kehityssuuntaan ihmisten hyväksi. Sitä kautta Jumala osaltaan toimii vieden romaneja ulos onnettomuudesta, ja alennustilasta.
J os ajattelemme Juudaa eli juutalaisia ja heihin liittyneitä Benjaminilaisia, heidän onnettomuutensa on siinä mielessä ainakin päättynyt että he ovat saaneet suureksi osaksi jo palata kotimaahansa. Efraimin kohdalla tilanne on toinen. He ovat pääsääntöisesti vielä hajotuksessa ja kansojen keskellä alennustilassa. Molemmille heimoille, Juudalle sekä Efraimille on ollut ominaista se, että molemmat ovat pitäneet tavallaan yhteisönsä erillään kansojen seassa yhteiskunnasta. Juudan voima on kuitenkin ollut siinä, että he ovat osanneet käyttää yhteiskunnallisia rakenteita hyväkseen menestyäkseen ja kouluttautuakseen.
 Kun taas Efraim, romanit ovat käpertyneet niin omaan yhteisöönsä, että esimerkiksi vaikka romanit ovat asuneet jo 500 vuotta suomessa, siitä huolimatta luku- ja kirjoitustaito, sekä nykyisen suomen puhekielen ymmärtäminen tuottaa suunnattomia vaikeuksia. Tiedämme sen, että suomen kielessä on noin 3000 kantasanaa, josta romanit käyttävät ja ymmärtävät puhekielessään ainoastaan 1500 kantasanaa. Kuullun ymmärtäminen ja puhuminen jää näin matalalle tasolle. Sen tähden yhteiskunnan muuttuessa yhä enemmän koulutuskeskeiseksi työpaikkojen saannin kannalta se jättää romanit väliinputoajiksi automaattisesti heidän yrittäessään rakentaa elämäänsä. Kun romaneiden sosiaalinen kanssa käyminen tapahtuu vain romaniyhteisön kesken noin pääsääntöisesti, ei kehittymisen mahdollisuutta tässä mielessä ole. Romanivanhemmat pitäisi saada ymmärtämään kansan alennustila, ja heidän tulisi alkaa osallistumaan siihen kehittämistyöhön tosissaan, jota muun muassa romaneille tarjotaan kouluttautumisen myötä yhteiskunnalta. Mutta tämä tarvitsee asennemuutoksen, jossa romanit itse ymmärtävät että he elävät onnettomuudessa.

        

ENNUSTUKSIA KADONNEISTA SUKUKUNNISTA SEKÄ YHTYMÄKOHTIA EFRAIMIN JA ROMANEIDEN VÄLILLÄ:
 Miikan kirjan luvussa 5 sen alussa, jakeissa 1-2 kuvataan Beetlehemissä syntynyttä Messiasta josta on tuleva Israelin hallitsija. Samassa yhteydessä kerrotaan ajasta jolloin lopun ajan synnytystuskista syntynyt tuhatvuotinen valtakunta alkaa, jolloin kaikesta tuhosta, sodasta ja vitsauksista selviytyneet Jaakobin poikien jäljelle jääneet jälkeläiset palaavat Israeliin. "Sen tähden Herra antaa heidät alttiiksi siihen aikaan asti, jolloin synnyttäjä on synnyttänyt, silloin jäljelle jääneet hänen veljistänsä palaavat Israelilaisten luokse".
 Profetioissa paluun on hengellisessä mielessä ennustettu tapahtuvan siten, että israelilaiset kääntyvät maanpakolaisuudessa ollessaan, ja sen jälkeen Jumala johdattaa heidät takaisin maahansa.
“Herra hajottaa teidät toisten kansojen sekaan, ja teitä jää vain pieni joukko niiden kansojen keskuuteen, joiden luo Herra teidät ajaa. – –Muiden kansojen seassa te sitten etsitte Herraa, Jumalaanne, ja myös löydätte hänet, kun vain käännytte hänen puoleensa vilpittömästi ja koko sydämestänne.” (5 Moos. 4:27–29)
 Israelin paluu on Raamatun ennustuksissa ennen kaikkea paluuta Jumalan luo. Samat profeetat toistavat jatkuvasti sitä, että kääntymyksen tulee tapahtua karkotuksessa vieraalla maalla.
”– – te alatte miettiä tätä kaikkea niiden kansojen keskellä, joiden sekaan Herra, teidän Jumalanne, on teidät hajottanut. Silloin te ja teidän lapsenne palaatte Herran, Jumalanne luo, ja tottelette häntä koko sydämestänne – – ja Herra on teille armollinen ja kääntää teidän kohtalonne. Hän kokoaa teidät jälleen yhteen niiden kansojen joukosta, joiden sekaan hän on teidät hajottanut.” (5 Moos. 30:1–3) “– – jos he sitten siinä maassa, jonne heidät on viety, tekevät parannuksen, kääntyvät puoleesi ja vankeutensa maassa anovat sinulta armoa” (2 Aik. 6:37).“Jos sitten kuitenkin käännytte minun puoleeni ja noudatatte käskyjäni ja elätte niiden mukaan, kokoan teidät jälleen yhteen, vaikka teidät olisi hajotettu maan ääriin, ja vien teidät paikkaan, jonka olen valinnut nimeni asuinsijaksi” (Neh. 1:9). “Osan teistä minä kuitenkin säästän. He pelastuvat miekalta mutta joutuvat elämään toisten kansojen seassa, sillä heidät hajotetaan vieraisiin maihin. Pelastuneet muistavat minut eläessään toisten kansojen seassa, siellä minne ovat joutuneet. Minä särjen heidän uskottoman sydämensä, joka oli luopunut minusta.” (Hes. 6:8, 9)
 ENNUSTELIJAT
Saman Miikan kirjan 5 luvun jakeessa 11 kerrotaan: " Minä hävitän loitsut sinun käsistäsi, eikä sinulle enää jää ennustelijoita" Tämä jae kuvaa sitä taikauskoisuutta jota Efraim harjoittaa. Suomessakin tämä on ollut aikaisemmin tuttu ilmiö, kun romaninaiset kävivät povaamassa tulevaisuutta valkolaisille maksua vastaan. Taikauskoisuus kaikkea pahaa kohtaan on jopa ulottunut romanien hengelliseen uskonkuvaan. Pelätään riivaajia joka paikassa, kätketään itsemme "veren suojaan tai alle" vaikka oltaisiinkin jo Kristuksessa eli uskossa. Ja vaikka Kristus jo asuu meissä. Pelätään erilaisia henkiä olevan meissä. Vaikka raamattu todistaa, ettei paha voi ottaa meitä valtaansa, koska Kristuksen Pyhä Henki asuu meissä.
 Tämä on perittyä taikauskoisuutta joka siirtyy sukupolvelta toiselle asenneilmaston ja kasvatuksen myötä. Rukouksissa ollessaan romanit usein komentavat jopa itse saatanaa väistymään, vaikka tämä maailmahan on raamatun mukaan annettu saatanan haltuun. Lisäksi "sidotaan" kaikkia pahoja henkiä. Joten joskus joutuu oikein ihmettelemään, että kun niitä on sidottu jo niin paljon, ja jatkuvasti, niin kuka ne oikein päästää sitten uudelleen vapaaksi. Kun niitä tarvitsee sitoa uudestaan, ja uudestaan joka hetki? Tämä kaikki kuvaa sitä ääretöntä taikauskoa jota erilaisista pakanakulteista siirtyi myös Israelin kansaan vanhan testamentin aikaan, sen kautta kun he ottivat itselleen vaimoja pakanoista, joilla oli eri Jumala kuin Israelin kansalla. Nämä pakanalliset henkien pois manaamisoperaatiot ovat tätä päivää heimomme keskellä.
IHON VIILTELY
 Eräs toinen merkittävä asia joka siirtyi epäjumalia palvelevista pakanoista Israelilaisiin, oli ihon, eli itsensä viileskely johonka Jumala puuttui antamalla sitä koskevan säädöksen: 3 Moos. 19:28 "Älkää viileskelkö ihoanne vainajan tähden, älkääkä koristelko itseänne ihopiirroksilla. Minä olen Herra". Näitä molempia tapoja löytyy aivan yleisesti romaneilla. Viileskellään itseämme ollessamme juopuneina, sekä sisäisen ahdistuksen tullessa, kokiessamme surua tai jonkun läheisen menettämisen tuskaa. Näitä "venttejä" (ihon viileskelystä tulevia jälkiä) jotenkin kummallisesti arvostetaan nykynuorisossammekin. Jolla on oikein pahat ”ventit”, hän on mies, näin ajatellaan. Se siis kytketään jollain tapaa myös miehekkyyteen. Vaikka todellisuudessa kysymys on siitä, että kun ei voida, eikä osata, eikä uskalleta purkaa todellisia rehellisiä ajatuksia ja tunteita sydämestä kenellekään, patoutunut tuska käännetäänkin itseä vastaan. Kaikki romanit tietävät kuinka yleistä tämä on heimomme keskellä. Toki tätä esiintyy valtaväestönkin keskuudessa.
 Seuraavassa elävästä elämästä yhteisömme keskeltä eräs tietokoneen Messengerin välityksellä käymäni keskustelu erään nuoren romanipojan kanssa, joka kuvaa selkeästi sitä kuinka vahingoitetaan itseä, ja pelätään lääkäriä (nimimerkki muutettu):
nuori: moi köpi
Kyösti Roth: moi mitäs touhuut
nuori: en mitää kuuntelen katri helenan vanhoja lauluja ja istun yksin tässä ja sairastelen 
ja mietin asioita
Kyösti Roth:sairastelet? flunssa vai
nuori: löin humala päissään ittijäni 7 kertaa veitellä käteen pahasti ja nyt se ei toimi mua sattuu niin et hiki tippuu päästä.. mut en uskalla mennä sairaalaan ... hain tänään apteekista siteet sun muut
Kyösti Roth; alas vetää sairaalaan siitä muuten se käsi ei toimi koskaan ellet anna hoitaa sitä
nuori: hmm,m 
Kyösti Roth: siihen jää muuten elinikäiset vammat, ootko sää ihan pönttö eiks se oo tärkeintä et se käsi saadaan toimimaan vai haluutko olla lopun ikää käsivammanen?
nuori: en en haluu, kyll tää paranee
Kyösti Roth: kun meet sairaalaan ni sen jälkeen ei satu kun ne antaa siihen lääkkeet ja hoitaa
nuori: hmm
Kyösti Roth: se tulehtuu jollet käy sairaalassa, ootko sä ihan pimee, miks sä lääkäriä pelkäät?
 Ja tämän lyhyen keskustelun jälkeen nuori laittoi messengerin kiinni kesken keskustelumme, koska alkoi todennäköisesti pelkäämään vielä enemmän. Tämän nuoren kohdalla oli kysymys rakkaussuhteessa ilmenneistä ongelmista, jonka seurauksena viilleltiin itseä.
TATUOINNIT JA NIIDEN IHANNOINTI
 Toinen asia joka tekstiyhteydestä kumpuaa, on ihopiirrokset, jotka Jumala kielsi Israelilaisilta Hänen luomistyötään vastustavana asiana. Tosin romanit eivät laita ihopiirroksiin eli tatuointeihinsa sentään mitään uskonnollisia kuvia. Siitä huolimatta tatuointi koetaan harmittomana romanien keskuudessa koska ei ymmärretä että se on epäjumalan palvelemista ja Jumalan luomistyötä aliarvioivaa. Tatuointi on yleistä romanien keskuudessa aivan samalla tavoin kuin se alkoi yleistyä maallistuneessa Israelissa. Tätä esiintyy myös kaikissa ihmisryhmissä.
KUNNIOITTAMISPERINTEEMME
 Suurin huolenaiheeni on kuitenkin romanikulttuurissa se, että aivan ilmiselviä sielun vihollisesta lähteneitä asioita on periytynyt romanikulttuuriimme, jotka sielun vihollinen on lähettänyt meille tuhotakseen Efraimin, joita kuitenkin hellimme ja vaalimme, ja joita sitten tarjoilemme valtaväestöllekin hyväksyttäväksi kulttuurimme nimissä.
 Asiat joita tarkoitan, ovat järkyttäviä. Ne liittyvät lasten kunnioittamisperinteeseen vanhempia kohtaan. Lapsista tehdään aikuisia liian varhaisessa vaiheessa ja heidät eristetään liian aikaisin vanhempiensa koskettamisesta, hellyydestä, ja kosketuksen kautta annettavasta ja saatavasta turvallisuuden tunteesta. Poikalapselle saatetaan laittaa puku päälle ja kravatti kaulaan jo 8-10-vuotiaana aivan kuin yleensä 40-50-vuotiaat käyttävät pukua asunaan. Häntä aletaan kasvattaa ulos lapsuudesta liian varhain. Seuraavaksi noin 12-vuotiaana lapselle opetetaan pikku hiljaa, ettei hän saa koskettaa vanhempiaan eikä tulla lähelle vanhempaa koska täytyy alkaa kunnioittamaan vanhempaa. Lapsi ei voi puhua vanhemmilleen todellisista murrosikäisen kysymyksistään eikä vaikeuksistaan eikä tunnetiloistaan koska pitää kunnioittaa vanhempia. Myös valmistautuminen aikuisuuteen joka tapahtuu jo suurin piirtein 15-vuotiaana sisältää sen, että ei voi kysyä neuvoa intiimi tai seurusteluasioihin vanhemmiltaan.
 Ensin tapahtuu siis liian aikainen poistuminen vanhemman ja lapsen välisestä kosketuskontaktista, sitten liian aikainen henkisen kontaktin katoaminen jossa lapsi voisi turvallisesti elää lapsena murrosikäisenä. Tämä kaikki vääristyneisyys tarjoillaan sitten kulttuurina väestöllemme itselleen ja myös valtaväestölle. Tämän seurauksena lapset reagoivat pahaa oloaan ja turvattomuuttaan irtosuhteilla, joista haetaan aivan liian nuorena toisella tavalla se turvallisuus ja kosketuskontakti, mitä ei vanhemmilta saada. Tämän tähden kulttuurimme tekee lapsistamme porttoja. Ja se on sielun vihollisesta. Tämä ei ole romanien haukkumista, vaan totuus jota useimmat eivät kestä, koska efraimilaiset eivät halua totuutta. Lapsemme viedään tätä kautta "vankeuteen" ja teurastettavaksi tuhoon. Jäljet ovat selvästi näkyvissä. Usein puhutaan kansan tuhosta vain ruumiillisena tappamisena jota romanit kokivat holocaustissa, tappaminen voi olla myös henkistä, jolla on vakavat seuraukset. Sitä suoritamme itse tässä asiassa kulttuurillamme.
Kirjoitin v. 2004 Kristillisdemokraattien lehteen asiasta seuraavan kolumnin:
Onko romanikulttuuri tärkeämpi kuin romani?
 ” Olen seurannut vuosikausia ilmiötä, jossa romanikulttuuri on alkanut hallita romanien arkea siten että heidän todelliset ongelmansa jäävät käsittelemättä.
 Suomalaisesta 1900-luvun alun kulttuurista löytyy paljon yhtymäkohtia nykyiseen romanikulttuuriin. Yksi sellainen on, että vältettiin puhumasta asioista, jotka viittasivat häveliäänä pidettyyn seksuaalisuuteen. Kunnioituksesta vanhempia kohtaan.
 Romanitapakulttuurissa olemme vieneet asiat tästäkin vuosien saatossa vielä pidemmälle. Nuoret eivät istu vanhempien ihmisten viereen samalle sohvalle kunnioittaakseen heitä. Eivätkä puhu omista todellisista asioistaan tai tunteistaan vanhemmilleen juuri mitään. Kunnioittaakseen jälleen heitä. Kun nuori tulee 12 - 13 vuoden ikään häntä ei enää kosketeta fyysisesti vanhempien taholta. Romanipoika ei enää voi tuossa iässä ottaa äitiään edes kaulasta kiinni. Tunteita ei saa enää näyttää julkisesti. Hän ei voi seurustella julkisesti, koska se olisi häpeä ja kunnioituksen puutetta. Ei voi edes kysyä neuvoa vanhemmiltaan seurusteluun, tai avioliittoon liittyvistä asioista.
Suuresta kunnioituksestaan johtuen.
 Turvallisuuden tunne ja hellyys haetaan jo liian nuorena salaisista irtosuhteista ja riippuvuuksia tuottavista nautintoaineista. Salassa voi tehdä kukin mitä tahansa ja säilyttää silti kunnioittavan julkisen käytöksensä ja kasvonsa. Puhumattomuus, salailu ja kaksoiselämä sisällä vellovista tunnepuutteista johtuen saavat aikaan katastrofin. Liian monen kohtalo on ollut itsemurha tai kuolema aineiden välityksellä. Kunnioitetaan julmaan loppuun saakka. Ei puhuta, ei pukahdeta, ei haeta apua eikä muuteta mitään.
Hautajaisetkin hoidetaan lopuksi perinteisellä tavalla tapakulttuuria kunnioittaen.
 Tilannetta ei tunnu parantavan edes yhteys valtaväestöön kommunikaation tai eri yhteisöihin kuulumisen kautta. Tutkittu tosiasia on se, että romani ymmärtää ja käyttää puhekielessään vain 1500 sanaa kolmesta tuhannesta suomen kielen kantasanasta. Todellisen yhteyden rakentaminen ja kehittävä vuorovaikutus on miltei mahdotonta. Erilaisuus koetaan uhkaksi romanien itsensä taholta. Niinpä romaniyhteisö saattaa vain tiivistyä omaksi yhteisökseen entistä enemmän. Se jättää yhteisön jäsenet ulkopuolelle muun yhteiskunnan. Henkisen elämän resurssit jäävät myös vahvistumatta kun ei ole kontakteja erilaisen arvopohjan omaaviin ihmisiin ja yhteisöihin.
 Romanit tarvitsevat yhä enemmän henkisen elämän ja älyllisten virikkeiden kasvattamista. Sitä on kehitettävä käytännössä. Tarvitaan keskusteluiltojen ja kohdennettujen teemaluentojen järjestämistä romaneille vaikkapa eri seurakunnissa. Niissä on asiat keskusteltava asioiden oikeilla nimillä ja suoraan. Ilman sitä romanien henkinen kehitys on katoava luonnonvara.”
JUMALAN PELKO KUIN ISRAELIN KANSALLA
 Näen myös suurena vaarana Romaneilla todellisen Jumalan pelon puuttumisen, koska tämä kansa kunnioittaa Jumalaa huulillaan mutta heidän sydämensä on kaukana Herrasta. Jos sydän kiinnittyisi oikealla tavalla Jumalaan ja olisi oikeata Jumalan pelkoa, ei kukaan uskaltaisi tulla lähellekään Jumalan huonetta viinapullot tai aseet taskussa tai muutoin väärällä mielellä. Oikea Jumalan pelko ei ole inhimillistä pelkäämistä, vaan se on syvää kunnioitusta Jumalaa ja Hänen asioitaan kohtaan ja Hänen tahtonsa tekemistä. Heimomme nuoret pojat tulevat tänä päivänä treffailemaan tyttöjä ja esittelemään itseään Jumalan huoneeseen porttoudessaan viettiensä ajamana. Aseita vilautellaan myös rukoushuoneissa. Tätäkö on Efraimin Jumalan pelko?
 Pitääkö Jumalan sallia Efraimille vielä suurempaa vainoa kuin natsi-saksan aikana, että romanit heräisivät. Jumalan tuomiot ovat kovat Efraimille eli romaneille sen tähden, koska Jumala valitsi heidät omaisuuskansakseen ja teki liiton heidän kanssaan. Tässä on syy miksi tuomiot ovat olleet kovat ja tulevat olemaan kovat, koska jos olemme saaneet oikeuden tulla Hänen omaisuuskansakseen, Jumala vaatii myös sen aseman mukaista käytöstä ja Hänen tuntemistaan. Tuomiot ovat edessäpäin myös Efraimilla, sillä raamattu kirjoittaa lopun ajoista seuraavaa: Sefanja 3:12 "Mutta minä jätän jäljelle sinun keskuuteesi kurjan ja vaivaisen kansan, he luottavat Herran nimeen". Tuomio alkaa aina Jumalan huoneesta raamatun mukaan eli niistä joiden kanssa Herra on tehnyt liiton. Eli Juutalaisista ja Efraimilaisista, koska he vieläkin elävät rikkoen liittonsa Jumalan kanssa. Aamos 3:1 "Ainoastaan teidät minä olen valinnut kaikista maan sukukunnista, sen tähden minä kostan teille kaikki teidän pahat tekonne".
YLTÄKYLLÄISYYDEN JA HYVINVOINNIN SEURAUKSET
  Mitä vielä pahempaa tarvitsee romaneille tapahtua?  Me valitamme tänä päivänä vaikka olemme saaneet kaiken haluamamme: uuden karhea mersu, vaimo ja lapset ja leipä tulee vielä usealle perheelle yhteiskunnalta. Olemme saaneet kaiken mistä unelmoimme. Mutta sekään ei ole riittänyt, vaan olemme masentuneet kun elämä on niin synkkää? Sen seurauksena jätämme puolisomme, jätämme lapset omassa porttoudessamme ja palvelemme itseämme ja nautinnon haluamme josta on tullut epäjumala meille. Hoos.4:14 "En minä rankaise teidän tyttäriänne siitä, että he porttoja ovat, enkä miniöitänne siitä että he avion rikkovat. SILLÄ MIEHET ITSE POIKKEAVAT SYRJÄÄN PORTTOJEN KANSSA...ja ymmärtämätön kansa kukistuu". Lapsia on joka oksalla ja heistä ei pidetä huolta. Lapset joutuvat kärsimään hylkäämisestä läpi elämänsä ja reagoivat pahaa oloansa hakien turvaa irrallisista suhteista ja nautintoaineista. Sitä jopa useat ihannoivat kun mies on menevä, eikä kanna vastuutaan. Jumala ei ole Jumala ellei Hän rankaise tätä kansaa.
 Olen itse ollut nuorisotyössä mukana romaniheimon keskellä, tavaten päivittäin nuoria aika paljonkin elinympäristössäni. Keskustelen heidän kanssaan asioista hyvin paljon ja niissä keskusteluissa käymme usein läpi vanhempien lastensa hylkäämiseen liittyviä asioita. Nuoret itkevät sisimmässään sitä että heidät on hyljätty, vaikka vanhemmat olisivatkin elossa. Nuoret tajuavat että vanhemmille ihmisille merkitsee oma nautinnon halu enemmän kuin omat lapset.  Jotkut näistä nuorista ovat sellaisia, jotka eivät pysty edes puhumaan kokemastaan mitään, vaan ohittavat asian. Niin kipeältä se on tuntunut ja tuntuu. He itkevät tänäkin päivänä vanhempiaan ilman kyyneleitä, sisäänpäin, tai menevät yksinäisyyteen itkemään, jossa kukaan ei näe heidän raastavaa itkuaan, joka kuvastaa pohjatonta yksinäisyyden ja menettämisen tuskaa.
VANHEMMUUS KATEISSA?
 Kuinka vanhemmat voisivat edustaa vanhemmuutta oikein tavoin, kun eivät itsekään ole saaneet osakseen omilta vanhemmiltaan tervettä vanhemmuutta? Eikä se tarkoita sitä, etteivät he kokisi että heillä on ollut hyvät vanhemmat.
Monet vanhemmista miehistä elävät edelleenkin kuin nuoret pojat, he eivät ole koskaan päässeet irti nuoruudestaan, vaan edelleen havittelevat kadotettua nuoruuttaan ja kadonneita unelmiaan. Ei ole tapahtunut luontaista kypsymistä vanhemmuuteen vaan elämä halutaan edelleen mieltää ikään kuin nuoruuden seikkailuksi ja irrallisuudeksi, uusien entistä ihmeellisempien kokemusten etsimiseksi. Kun tällaisilla ihmisillä on sitten jo murrosikäisiä lapsia, ei oikein tiedetä itsekään, kuinka suhtautua lapsiin kun itsekin kokee sisältään löytyvän nuoren tai lapsen. Usein tällaisissa tapauksissa vanhemmuutta osoitetaan esimerkiksi sillä tavoin, että lapselle annetaan rahaa, tai ostetaan lapselle tai nuorelle jotakin ja välittäminen näytetään sen kautta. Silloin jää hoitamatta lapsen tunnepuoli ja lapsesta kasvaa tunne-elämältään vajaa. Tämän tähden tarvittaisiin asioista puhumista ja niiden avointa käsittelyä.

  

NÖYRTYMINEN
  Jos kerran romanit uskovat olevansa Efraimilaisia, eli osa Israelin kansaa, meidän on muistettava seuraavassa profetiassa oleva edellytys Raamatusta että meille hyvin kävisi: 3 Moos. 26:36-42 "Ja niille teistä jotka jäävät jäljelle minä annan pelokkaan sydämen heidän vihollistensa maassa, niin että lentävän lehden kahina ajaa heidät pakoon, ja he pakenevat niin kuin pakenisivat miekkaa, ja kaatuvat vaikka ei kukaan heitä aja takaa. Ja he kompastuvat toinen toisiinsa niin kuin miekkaa paeten, vaikka kukaan ei aja heitä takaa....ja te häviätte kansojen sekaan ja vihollistenne maa nielee teidät. Ja ne teistä jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkansa tähden, ja myös isiensä syntivelan tähden...Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan...Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa. ja silloin minä muistan liittoni Jaakobin kanssa ja muistan liittoni Iisakin kanssa ja liittoni Aabrahamin kanssa..".
Edellytys on siis nöyrtyminen Jumalan edessä ja syntien tunnustaminen yksilönä sekä kansana. 
5 Moos.4:27-30 "Ja Herra hajottaa teidät kansojen sekaan ja AINOASTAAN VÄHÄINEN JOUKKO teitä on jäävä niiden pakanakansojen keskelle, joiden tykö Herra teidät kuljettaa. Ja siellä te palvelette jumalia jotka ovat ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, jotka eivät näe eivätkä kuule eivät syö eivätkä hajua tunne. Mutta sitten sinä siellä ETSIT HERRAA sinun Jumalaasi, JA SINÄ LÖYDÄT HÄNET kun KYSYT HÄNTÄ KAIKESTA SYDÄMESTÄSI JA KAIKESTA SIELUSTASI. KUN OLET AHDISTUKSESSA JA KAIKKI TÄMÄ KOHTAA SINUA AIKOJEN LOPUSSA, NIIN SINÄ PALAJAT HERRAN SINUN JUMALASI TYKÖ JA KUULET HÄNEN ÄÄNTÄNSÄ".
Kohtalonyhteys jatkuu?
KOHTALONYHTEYS TULEVAISUUDESSA JATKUU JUUTALAISTEN JA ROMANIEN KOHDALLA?
 Suurin vaikeus näitä sivuja tehdessä on siinä, että kun yrittää selittää asioita valtaväestölle romanien elämän tavoista ja kulttuurista käsin, ei voi selittää tyhjentävästi sitä mitä näkee ja kuulee "sisäpuolella". Olen itse ihminen, johon ei kovin hevillä mene väitteet romanien Israelilaisesta alkuperästä, mutta mitä enemmän olen lukenut asiasta ja tutkinut sitä ja verrannut raamatun kertomuksia Efraimista tämän päivän romaneihin ja heidän elämäänsä, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut. Silti asiaan täytyy suhtautua objektiivisesti ja kiihkottomasti. Ja ottaa eri näkemykset huomioon ja tarkastella kaikkia vaihtoehtoja.
 Itselleni tämän totuuden näkeminen ei ole ollut mikään "hip hip hurraa" juttu, vaan se on ainoastaan antanut todellisen selityksen siihen alennustilaan jota olen elämäni aikana ihmetyksissäni nähnyt romanien elävän ja jota olen mielessäni puntaroinut. Se on tuonut tullessaan myös suuren huolen heimostani, koska tajuan, ettei kirous ole vielä loppunut, ei tässä ole vielä kaikki, vaan lisää on tulossa. Juutalaisten ja Efraimilaisten kohtalonyhteys jatkuu, kun juutalaisvainot Jaakobin ahdistuksessa josta raamattu puhuu, nostavat uudelleen päätänsä tulevaisuudessa, se näkyy myös muiden sukukuntien vainoina. Sielun vihollinen yrittää kaikkensa tuhotakseen Israelin kansan, ettei Jumalan Sana ja suunnitelmat toteutuisi.
  Romaneille itselleen tämän mahdollisen alkuperänsä näkeminen ei ole tällä hetkellä ylpeyden aihe. Vaan meidän tulisi tehdä Jumalan edessä parannusta koko heimona "säkissä ja tuhassa". Ei kuitenkaan vain ulkonaisesti. Niin kuin meillä on tapana ottaa usko silloin kuin haluamme, ja jättää Jumala silloin kun kevät tulee ja ilmat lämpenee, koska usko ei ole otettavissa sillä tavoin. Vaan meidän tulisi lopettaa se kääntyileminen uskoon ja takaisin maailmaan. Profeetta Elia sanoi Israelille: "Jos Baal (oma epäjumalasi, mikä se sinulla sitten onkin) on Jumala, palvelkaa häntä, mutta jos Herra on Jumala, palvelkaa Häntä". Kuuliaisesti, vaihtamatta Jumalaa omaan nautinnon tarpeeseemme.
KUMMALLINEN YHTYMÄKOHTA SUKUPOLVESTA SUKUPOLVEEN ISRAELIN JA ROMANIEN KOHDALLA:
 Olen ihmetellyt raamattua tarkoin tutkiessani yhtä selkeää ominaispiirteen löytymistä Israelin kansassa, sen historiassa. Kautta raamatun löytyy kertomuksia siitä, että vaikka Israelin kansa oli hyvin selvillä Jumalan tahdosta, he jatkuvasti olivat Jumala suhteessaan kuin vieteri. Siitäkin huolimatta, vaikka Jumala oli selkeästi tehnyt itsensä tunnetuksi ja todistetuksi heille. Ensin tehtiin sydämestä asti itkien parannusta, ja heti seuraavassa vaiheessa käännettiin selkä Jumalalle ja juostiin omien nautintojen (epäjumalien) perässä.
 Jer.8:2,5,6,8 "Miksi kääntyy tämä kansa, Jerusalem, pois ainaisessa luopumuksessa? Miksi he pitävät kiinni petoksesta eivätkä tahdo palata? Minä olen tarkannut ja kuunnellut; he puhuvat sitä mikä ei ole oikein: ei kukaan kadu pahuuttansa, ei ajattele: Mitä minä olen tehnyt! Kaikki he kääntyvät pois juosten juoksuansa...Kuinka saatatte sanoa: Me olemme viisaita, ja meillä on Herran laki? Katso, valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä".
 Jos ajattelemme romaniheimoa, näemme saman ilmiön toimivan samalla tavalla nykyajassa. Kun syksy koittaa, tehdään parannusta "ja tullaan uskoon" ja kun kevät koittaa ja Linnanmäki ja muut kesähuvitukset alkavat "lähdetään uskosta" reissaamaan ympäri suomea hakemaan nautintoja ja käännetään selkä Jumalalle. Ja kun on saatu tarpeeksi ruumiin nautintoja, "tullaan taas syksyllä uskoon", niin kuin se olisi muka jotenkin normaalia. Siitä on tehty jo oikein tapa jota ei edes ihmetellä. Puhutaan vaan keskenään siitä, kuka milloinkin lähti uskosta ja tuli taas uskoon. Olen seurannut nettityössä tätä ilmiötä kun Paltalk-chathuoneissa samat ihmiset "uudistuvat" samassa nettihuoneessa jatkuvalla syötöllä, tai lähetetään rukousaiheita milloin kenenkin puolesta, kun joku on lähtenyt taas maailmaan. Huoneitten adminit eli vetäjät ihmettelevät kovasti, että onpa herätystä kun ihmisiä tulee jatkuvasti uskoon. Tajuamatta aina, että he ovat näitä "seilaajia" uskon ja maailman välillä joita "uudistetaan" tasaisin väliajoin.
 Romanit käyttäytyvät uskossaan aivan kuin Israelin kansa vanha testamentilliseen aikaan.
 Jer.5:3 " Herra, eivätkö sinun silmäsi katso uskollisuutta? Sinä olet lyönyt heitä, mutta he eivät tunteneet kipua. Sinä olet lopen hävittänyt heidät, mutta he eivät tahtoneet ottaa kuritusta varteen. He ovat kovettaneet kasvonsa kalliota kovemmiksi, eivät ole tahtoneet kääntyä ". Hoos.11:7 " Kansani horjuu kahtaalle, minuun päin ja minusta pois. Se huutaa avuksi korkeinta, mutta ei saa apua".
TOINEN KUMMALLINEN YHTYMÄKOHTA VANHAN TESTAMENTIN ISRAELIN JA ROMANIEN VÄLILLÄ:
  Vanhan testamentin sivuilla, kun Israelilaiset hylkäsivät Jumalan vähän väliä, uudelleen ja uudelleen, Jumala lähetti aina heidän keskuuteensa profeettoja jotka toivat Jumalan totuuden asioista kansalle ja kansan johtomiehille. Kukaan ei kuunnellut Jumalan lähettämiä profeettoja, vaan kansa halusi sellaiset profeetat itselleen, jotka eivät profetoineet heille totuutta vaan valhetta. He halusivat profetioita, jotka lupasivat kansalle mieluisia asioita pelkästään. He ennustivat kansalle oman sydämensä ja sielullisuutensa voimasta, ilman sanaa Jumalalta.
 Herra varoitti kansaa niistä profeetoista. Jer.23:16-17, 21,22  "Älkää kuulko profeettain sanoja, noiden jotka teille ennustavat täyttäen teidät tyhjillä toiveilla: oman sydämensä näkyjä he puhuvat, mutta eivät sitä, mikä tulee Herran suusta. He hokevat minun halveksijoilleni: Herra on sen sanonut. Teillä on oleva rauha! Ja kaikille jotka vaeltavat sydämensä paatumuksessa, he sanovat: Ei teitä kohtaa onnettomuus....Minä en ole lähettänyt noita profeettoja, mutta silti he juoksevat. Minä en ole puhunut heille, mutta kuitenkin he ennustavat. Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa".
  Aivan sama ilmiö on näkyvissä tänä päivänä. Luvataan Herran nimissä mitä sattuu ja juuri sitä mitä ihmiset haluavat itselleen, ja pyritään täyttämään ihmisten toiveet profetioilla. Jos tämän päivän profeetoilla ja julistajilla olisi Herran Sana, he varoittaisivat romanikansaa heidän alennustilastaan ja paljastaisivat todellisen tilanteen missä kansa menee sekä johdattaisivat heitä Jumalan Sanan todelliseen tuntemiseen. Tänä päivänä on tyypillistä että mennään oikein odottamalla kuulemaan tilaisuuteen missä joku profetoi, jospa tulisi minullekin mieluinen profetia. Mennään kuin ennustajaeukolle. Tämä on taikauskoa eikä hengellisyyttä. 
  Kuvaan kuuluu myös se, että jos joku puhuu totuuden, häntä katsotaan karsaasti ja syytetään rasismista, arvostelemisesta, ja haukkumisesta. Tämä on aivan sama ilmiö kuin mitä Israelin kansa teki keskuudessaan. Todellisia profeettoja kiellettiin puhumasta, heitä uhkailtiin ja laitettiin jopa vankeuteen jalkapuuhun, kuten Jeremia kun hän ei suostunut miellyttämään kuulijoitaan, vaan puhui Herran Sanan niin kuin Herra sen hänelle antoi.
Mitä meidän tulisi tehdä, jos olemme Efraimilaisia?
JOS OLEMME ISRAELIN KADONNUT SUKUKUNTA ELI EFRAIMILAISIA, MITÄ SE TARKOITTAA MEILLE KÄYTÄNNÖSSÄ? MIHIN SEN PITÄISI OHJATA MEITÄ?
  Hoos. 8:1-3 " Tulkaa palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät. Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessään. Niin TUNTEKAAMME HERRA, hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan".
Tässä profetiassa käytettiin ilmaisuja: 1. Tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua 2. Kolmantena päivänä hän meidät herättää.
  Herran edessä yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä raamattu sanoo. Jeesuksen syntymästä laskettuna meidän ajanlaskumme mukaan on kulunut jo 2000 vuotta eli vertauskuvallisesti 2 päivää. Juutalaisilla on hieman erilainen ajan lasku kuin meillä, joten täytyy suhtautua tietyllä varauksella omaan ajanlaskuumme, vaikkakin juutalaisessa ajanlaskussa myös on 200 vuoden virhe. Kuitenkin tämä tarkoittaa sitä että meidät tehdään eläviksi (kuolleet luut josta aikaisemmin kirjoitin selitystä aikaisemmin, joka tarkoittaa Israelin koko heimoa: 13 sukukuntaa) kahden päivän eli kahden vuosituhannen jälkeen. Kolmannella vuosituhannella eli kolmantena päivänä joka kuvaa tuhatvuotista valtakuntaa, sen alussa ahdistuksesta jäljelle jääneet herätetään lopullisesti palvelemaan Jumalaa kaikesta sydämestään Hänen omaisuuskansanaan, suorittaen pappispalvelusta Herralle kansojen keskuudessa raamatun mukaan. 
  Kuitenkin tätä ennen, Jumala odottaa, että etsimme Hänen kasvojaan todellisesti. Eli Häntä itseään joka on Jumalamme. Koska emme tunne Häntä vaikka olemmekin uskossa. Hoos.5:15 "Minä menen takaisin paikoilleni, kunnes he ovat syystänsä kärsineet JA ETSIVÄT MINUN KASVOJANI: AHDISTUKSESSANSA HE MINUA ETSIVÄT”.

           

 Mehän tiedämme sen romaneina, että aina kun jotain pahaa tapahtuu, sitten vasta me turvaudumme Jumalaan tosissamme. Silloin me lähestymme Jumalaa. Ja Jumala tietää myös tämän. Siksi uskon että joudumme vielä ahdistukseen, jossa todellisesti etsimme Jumalaa. Raamattukin puhuu selkeästi lopun ajassa tapahtuvasta Jaakobin ahdistuksesta, joka ei koske pelkästään vain Juudaa, vaan tietysti kaikkia sukukuntia. Silloin ei kukaan etsi muita asioita hengellisyydestä, vaan meille riittää siinä ahdistuksessa ainoastaan se, että löydämme Jumalan ja Jumala todellisesti auttaa meitä. Silloin emme juokse ihmemiesten emmekä parantumiskokousten perässä, emmekä etsi sielullisia kokemuksia, vaan etsimme todellisesti vain ja ainoastaan Jumalaa itseänsä. Silloin emme hae apua "hengellisistä korvikkeista" vaan luotamme todellisesti vain Jumalaan, koska muuta ei ole jäänyt meille. Mutta onneksi se riittää. Nykyisen hyvinvointimme keskellä me emme ymmärrä asemaamme Jumalan edessä. Siksi meistä on tullut ylpeitä ja kovia. Jumala tulee kaiken sen murtamaan omaisuuskansaltaan, niin Juudalta kuin Efraimiltakin. Täytyy myös muistaa raamatun ennustuksista, että jäljelle jää vaivainen ja kurja kansa, josta osa tuhoutuu eli kuolee Jaakobin ahdistuksessa ja maailmaan tulevista tuomion katastrofeista johtuen.
  Olemme siis yksilöinä sekä kansana rikkoneet Herraa vastaan. Olemme tehneet kaikkea sitä, mitä meidän esi-isämme jälkeläisineen on tehnyt Herraa vastaan vanhan testamentin ajasta lähtien. Syntimme ovat olleet aina samat esi-isistämme lähtien ja ovat edelleen. Olemme olleet kyllä muotojumalisesti uskonnollisia. Mutta emme ole pyrkineet tuntemaan Herraa, vaikka Hän siihen Sanassaan on meitä kehottanut. Me olemme rakastuneet ”hömpän pömppä hengellisyyteen” joka ruokkii sieluamme ainoastaan. Sen takia tuomiot jotka raamatussa on ennustettu kohtaavat vielä meitä. Niitä emme pääse pakoon. Raamattu tulee toteutumaan tässäkin suhteessa kirjaimellisesti.
  3 Moos.26:39-41 "Ja ne teistä jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkain tähden, ja MYÖS ISIENSÄ syntivelan tähden he riutuvat niin kuin nekin. Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat, ja käyneet minua vastaan...silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa".
  Jos olemme Efraimilaisia, on meidän mietittävä Jumalan edessä hiljaisuudessa kukin yksinään asioita, mentävä itseemme ja pyydettävä Jumalalta tietoa, ymmärrystä ja viisautta nähdä asiat oikealla tavalla. Me emme voi enempää häpäistä Jumalaa kääntämällä Hänelle selkäämme joka mutkassa, vaan meidän tulee JUURTUA JUMALAAN ITSEENSÄ JA HÄNEN SANAANSA.
Aivan ensiksi meidän tulee huolehtia siitä että:
1. Nyt nouseva uusi sukupolvi saa tarpeellisen koulutuksen kaikilta osin selviytyäkseen Jumalan Sanan opiskelustakin niin että he oppivat lukemaan, ymmärtämään sekä tulkitsemaan raamattua oikein, sekä tunnistamaan ja löytämään oman todellisen alkuperänsä, identiteettinsä raamatun valossa.
 2. Samalla koulutus on ehdoton edellytys lapsillemme tulevaisuudessa, että he kykenevät huolehtimaan itsestään ja perheistään. Eri kielten opiskelu mukaan lukien romanikielen opiskelu sekä englannin kielen taito ja erikoisesti raamattukouluopinnot ovat välttämättömiä nuorillemme, että he voivat lähteä kielitaitoisina ja raamatun tuntevina tavoittamaan Euroopan eri maihin romaneja uskolle kuuliaisiksi.
3. Seurakuntien on alettava järjestämään alueillaan romaneille selkokielistä raamatun opetusta että romanit todella ymmärtävät mistä uskossa ja raamatussa on kysymys. Heille tulee juurta jaksain selittää uskonelämän vääristymät jotka eivät ole raamatullisia. 
4. Evankelioimiskokouksia emme tarvitse romaneille yhtään enempää. Meidät on evankelioitu 100.000 kertaan jo suomessa. Jos joku romani haluaa tulla uskoon, hän kyllä tietää miten tullaan uskoon. Erillisiä sen kaltaisia tilanteita ei tarvita kokousmielessä. Samoin kaikki musiikkitilaisuudet pitäisi lailla kieltää vähäksi aikaa, ja keskittyä vain raamatun opetukseen. Ne jotka todellisesti ovat Jumalasta kiinnostuneet, ne tulevat kyllä Sanan opetukseen. Ne taas jotka eivät tule, eivät ole kiinnostuneitakaan raamatun oppimisesta. Pitää opettaa niitä joiden hengen Jumala on herättänyt.
5. Meidän tulee vanhempina ihmisinä myös herätä huomaamaan oma identiteettimme ja samalla vastuumme Jumalan edessä siten, että keskitymme toiminnassamme kaikkeen siihen mikä on tärkeätä. Meidän tulee opettaa lapsia oikeisiin Jumalan Sanan mukaisiin perinteisiin, koska sieltähän perinteemme osaltaan nousee. Kaikki ihmistä vahingoittavat ja synnilliset perinteet tulee hyljätä ja ottaa tilalle rakkauden kolmoiskäsky: ” Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, sielustasi ja voimastasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi ”.
6. 3 Moos.19:2-4,18 "Puhu kaikelle Israelin seurakunnalle ja sano: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra teidän Jumalanne olen pyhä". Pyhäksi ei tulla toteuttamalla tai vaatimalla muilta vain ulkonaisesti käskyjä siitä mitä saa tehdä ja mitä ei, vaan oppimalla tuntemaan Jumala Kristuksen kautta joka meissä asuu ja tekee työtään. 
 "Jokainen teistä peljätköön äitiänsä ja isäänsä, ja pitäköön minun sapattini. Minä olen Herra teidän Jumalanne". Nykynuorisolle on opetettava vanhempien kunnioitus, koska todellisuudessa he eivät kunnioita vanhempia niin kuin tulisi. Eihän se ole oikeaa mustalaisuutta ja oikeaa kunnioitusta että huolehditaan siitä, että pukeutuminen on peittävää, että käsivarret eivät näy, ja samaan aikaan kuitenkin ollaan ilkeitä ja tehdään pahaa omille vanhemmille, sekä muille vanhemmille ihmisille.
 "Älkää kääntykö epäjumalien puoleen, älkääkä tehkö itsellenne valettuja jumalankuvia. Minä olen Herra teidän Jumalanne". Epäjumalamme ovat nykyisin erilaisia kuin ennen, mutta epäjumala on silti epäjumala. Nautinnon halumme on suurin epäjumalamme.
 "Älä kosta, äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi. Minä olen Herra". Silloin kun romaniheimolla oli suomessa vielä huonot oltavat, oli yhteen kuuluvaisuuden tunne suuri, tuettiin kaikessa toista romania. Nyt kun yltäkylläisyys on osanamme, me käännymme omiamme vastaan. Mitenkähän Jumala suhtautuu tähän?  Yhdistääkö Hän meidät toisiamme huomioon ottavimmiksi vainojen kautta? Rakastammeko toisiamme vasta silloin kun pahat ajat koittavat?  Loppuuko keskinäiset vainomme ja verikosto sitten vasta kun meitä vainotaan jälleen ulkopuoliselta taholta?
7. Meidän kulttuurissamme hävetään eri asioita joiden kautta näytetään kunnioitusta vanhempia ihmisiä kohtaan. Mutta miksi emme sitten häpeä Jumalan edessä tekojamme? Hänelle ei riitä meiltä todellista häpeän kautta näytettävää kunnioitusta, vaikka Hän on sentään meidät luonut ja on Jumalamme. Jumala sanoo vanhan testamentin sivuilla useammassa profeettain kirjassa: missä on Minun kunnioitukseni,…tuntekaa häpeänne,… hävetkää Israelin kansa. Hes.16:61,63 ” Ja sinä muistat vaelluksesi ja häpeät…, …Niin sinä muistat ja häpeät, etkä voi häpeäsi tähden suutasi avata, kun minä annan sinulle anteeksi kaikki, mitä sinä olet tehnyt, sanoo Herra, Herra”.
 Sulkekaamme suumme siis ja tuntekaamme todellista häpeää ja sen kautta nöyrtykäämme ja kunnioittakaamme Jumalaa. Minä ensimmäisenä tahdon olla se joka häpeää vaellustaan, ja ohjaa muitakin samaan. Sen olemme velkaa jokainen romani Jumalalle. Tutkikaamme jokainen omaa elämän vaellustamme ja tehkäämme johtopäätökset ja toimikaamme sen mukaisesti, ettemme häpäise Jumalaa yhtään enempää.
ROMANEILLA ILMENEVÄT "USKOSTA LUOPUMISET" TASAISIN VÄLIAJOIN, MISTÄ SIINÄ ON  POHJIMMILTAAN KYSYMYS?
  Siitäkö, kun ihminen on niin heikko? Kaikkihan me olemme heikkoja, ja silti kaikki eivät luovu. Siitäkö, kun sielunvihollinen hyökkää niin kovasti? Kaikkiahan kohtaan sielun vihollinen hyökkää, ja silti kaikki eivät luovu. Siitäkö, kun on niin "vaikiaa ja synkkää". Kaikillahan meillä on vaikeaa ja usein synkkää, ja silti kaikki eivät luovu uskosta. Toiset vaan suhtautuvat uskoon eri tavalla kuin toiset.
  Romani kunnioittaa Jumalaa niin paljon, että kun hän huomaa itsessään olevan vajavaisuuden uskovaisena ja ihmisenä, hän ei voi hyväksyä sitä, että palvelisi sellaisenaan, heikkona ja syntiin taipuvaisena Jumalaa. Hän ajattelee; en voi leikkiä Jumalan armon kanssa, en voi pitää armoa halpana, ei ihminen voi pitää uskoa keppihevosena. Niin kauan kuin hän jaksaa inhimillisin voimin pysyä pystyssä oman yrityksen voimin, niin kauan hän pystyy kunnioittamaan itseään uskovana. Sitten kun hän huomaa, ettei enää kykenekään olemaan lankeamatta, hän "kunnioituksesta" Jumalaa kohtaan jättää uskon. Ettei pilkkaisi Jumalaa ja armoa. Tällöin usko ei perustu Kristuksen sovitustyöhön vaan omaan ylpeään itse tehtyyn uskoon omaa onnistumista kohtaan. Kun hän luopuu uskosta, hän pystyy ainakin kunnioittamaan itseään sitä kautta, ettei alkanut käyttämään armoa väärin, eikä pilkannut Jumalaa. Hän siis mieluummin luopuu uskosta kuin "pilkkaa" Jumalaa vajavaisuudellaan ja syntisyydellään, jonka hän kohtaa arkielämänsä keskellä. Jumalan kunnioitus on siis viety sellaiseen itsensä mittaamiseen ja itseltään vaatimiseen, joka ei ole Jumalan tarkoitus eikä raamatun evankeliumin mukaista.
  Otan vertauksen. Mitä Isä tekee pienelle lapselleen? Sanooko hän 3-5-vuotiaalle lapselleen; nyt sinun pitää mennä ruokakauppaan ja selviytyä isosta ostoslistasta ja tavaroiden hankkimisesta ja niiden kotiin tuomisesta aivan yksin. Listassa on 25 eri ruoka-ainetta jota lapsen tulisi osata ostaa ja viedä kotiin. Ellet selviydy tehtävästä, et ole enää minun lapseni, et voi leikkiä minun armahtavaisuudellani. Antaako Isä tällaisia tehtäviä lapselleen ja sanoisiko hän näin lapselleen? Ei tietysti. Miten Isä sitten kasvattaa lastaan?  Isä ymmärtää lapsen vajavaisuuden ja sen ettei lapsi ole vielä aikuinen. Sen tähden hän tekee koko kuvion eri tavalla. Isä suuntaa kaiken rakkauden lapseensa ja huolehtii vain yhdestä asiasta aivan ensiksi; suhteesta lapseensa, jossa lapsi oppii rakastamaan Isää ja kokee epäonnistuessaankin turvallisuutta ettei Isä hylkää. Mitä syvemmäksi Isän ja lapsen välinen suhde tulee kasvun myötä, lapsi oppii rakastamaan Isää, ja haluaa mielellään tehdä sydämestään Isän opetuksien mukaan. Ei lapsi sano Isälleen kesken kaiken; nyt kun en pystynytkään täyttämään Isän tahtoa, en ole enää Isän lapsi. Nyt kun epäonnistuin, en voi enää olla Isäni lapsi, etten pilkkaisi Isän armahtavaisuutta. Eihän lapsi näin tee. Vaan hän on Isänsä lapsi onnistuessaan ja epäonnistuessaankin, koska hän on syntynyt Isän perheeseen. Lapseus, lapsen ja Isän välinen suhde ei häviä mihinkään. Samoin on uskon elämässä. Meidät hyväksytään vajaina, epäonnistuvina lapsina, koska Isä tietää meidän vajavaisuutemme. Hän kasvattaa kanssamme suhdetta jonka kautta opimme rakastamaan Isää ja haluamme sen kautta tehdä sydämestämme ja mielellämme aidosta rakkaudesta Jumalaan vapaaehtoisesti Hänen tahtonsa, ei pakosta. Tämä on evankeliumin ydin. Tätä lapsen ja Isän välistä kasvavaa suhdetta kutsutaan myös Jumalan tuntemiseksi, joka lisääntyy kun etsimme itseään Jumalaa eikä vain joitakin voima vaikutuksia.
 Yleensä kun romani lankeaa, hän kiireesti pyrkii kertomaan kaikille muille ihmisille; en ole enää uskossa, ettei muut laittaisi häntä "uskolla leikkivän" ihmisen osaan ja maineeseen. Ja ettei hän tulisi häväistyksi muiden ihmisten taholta. Että muut pystyisivät kunnioittamaan häntä "oikeana ihmisenä", joka ei leiki uskon kanssa. Tämä on ylpeyttä ja "itsensä putsaamista" ihmisten silmissä. 
  Miksi sitten romani joutuu lankeemuksen tilaan, eikä jaksa uskon elämää? Uskosta on tehty yhtä kova ja armoton kuin omista perinteistä, joita ohjaa ihmislaki. Tämä kuva on siirtynyt myös uskon kuvaan joka romanilla on. Itsessään inhimillisesti voimakasluontoiset ihmiset ovat sangen ylpeitä siitä että "pystyvät" olemaan uskossa ja tekemään kaiken mitä "usko vaatii". Tämä ruokkii ihmisen omaa ylpeyttä. Ja antaa hänelle itselleen kuvan että hän on tosi hyväksytty Jumalan edessä. Tällainen ihminen vaatii muiltakin lain täyttämistä kaikilta osin. On kysymys lainalaisesta, omiin tekoihin ja suorituksiin pohjautuvasta uskonkuvasta, joka hallitsee ihmistä. Se tarkoittaa sitä, että Jeesuksen ristin työ todellisuudessa tuleekin turhaksi käytännössä näillä, joilla on tällainen usko. Ja tätä romani ei useinkaan ymmärrä. Kuitenkin on niin, että jossain vaiheessa tällainen väärään hengellisyyteen pakeneminen romahtaa. Jossain tulee inhimillinen raja vastaan, jossa ei enää jaksa yrittää, vaan on turvauduttava siihen, että tarvitsen joka päivä uudestaan armoa Jumalalta. Meidät on romaneinakin kutsuttu vain jokapäiväiseen armon vastaanottamiseen uskon kautta, ilman tekoja. Jumala kyllä vaikuttaa aikanaan oikeat teotkin tämän armon oikean ymmärtämisen ja siinä elämisen kautta. Romani pelkää yli kaiken sitä, että armo ja sen ymmärtäminen kulmakiveksi uskonelämään vie ihmiset tekemään tahallista syntiä. Raamatun mukaan armon tunteminen kasvattaa meitä hylkäämään synnin sen tähden, koska rakastamme aidosti Jumalaa ja tahdomme tehdä Hänen tahtonsa, ei suinkaan armo koskaan vie meitä syntiin.
  Romanikulttuuri perustuu sääntöihin ja lakeihin joita vaaditaan noudatettaviksi. Vuosikymmenten mukana on tullut yhä tiukempia uusia lakeja kulttuuriin, mitä alun perin ei ole edes ollutkaan. Sama koskee romanin uskoa, se perustuu noin yleisesti ottaen sääntöihin, lakiin siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Siitä on tehty jumalisuus vaikka se ei ole sitä. Usein vedotaan siihen, että "usko ilman tekoja on kuollut", jota ei edes ymmärretä oikein raamatullisella tavalla. Sehän tarkoittaa oikein ymmärrettynä sitä, että oikeasta armokäsityksestä lähtevä usko tuottaa aina myös hedelmää eli oikeita tekoja jossakin vaiheessa. Jos hedelmää ei näy kasvun myötä, ei usko ole oikealla pohjalla. Eli, onko tämä jatkuvasti toistuva luopuminen hedelmää. Ei tietenkään. Silloin ei ole ymmärretty uskoa oikein eikä armon merkitystä uskoa kasvattavana lähtökohtana raamatullisella tavalla. Lainalainen usko on ilotonta, "vaikiaa ja synkkää". Näitä perusperiaatteita pitäisi romaneille opettaa raamatusta.
  Me romanit laulamme laulua; "Golgatan työ, on täydellinen, sen todistaa haavat Jeesuksen", miksi sitten lisäämme Jeesuksen työhön omia tekojamme ja arvostelemme niiden kautta onnistumistamme ja Jumalalle kelpaamistamme eli vanhurskautusta, koska kuitenkin kaikki epäonnistumme tavalla jos toisellakin kuolemaamme saakka? Ikään kuin usko jonka Jeesus vaikuttaa ja on aikaan saanut ristin työn kautta ei olisikaan täydellinen, ellemme me lisää siihen omia uskon tekojamme. Me häpäisemme Jeesuksen täydellisen työn näin tehdessämme. Meidän tulisi käsittää asiat raamatun valossa, siksi meidän tulee tutustua Jumalan Sanaan, siihen mitä se opettaa asiasta.
  Usein kun uskostakin tulee vaikeaa, itse puserrettua omien voimien kautta, lähdetään etsimään sitten uskovaisen ilottomuuteen ihmeitä, merkkejä ja suuria Jumalan voiman osoituksia ja "voimalatauksia". Sitten kun niitä ei vakuutteluista huolimatta löydetäkään, eikä saada, koko usko alkaa tuntumaan vaikealta ja kamalalta. Ei ole ihme, että jos usko ymmärretään edellä kuvatulla tavalla, niin lähdetään kävelemään uskosta hauskan pitämiseen maailman keinoin. Viimeistään keväällä. 
Hes.36:22 Sen tähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: En tee minä teidän tähtenne, Israelin heimo, sitä minkä teen, vaan oman pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet pakanakansain seassa, minne tulittekin. 36:23 Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty pakanakansain seassa, jonka te olette häväisseet heidän keskellänsä. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmäinsä edessä. 36:24 Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. 36:25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. 36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. 36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne. 36:28 Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.36:29 Minä vapahdan teidät kaikista saastaisuuksistanne. Ja minä kutsun esiin viljan ja teen sen runsaaksi enkä anna teille nälänhätää. 36:30 Minä teen runsaaksi puitten hedelmän ja pellon sadon, niin ettette enää joudu kärsimään kansojen seassa herjausta nälän takia. 36:31 Niin te muistatte huonon vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet hyvät, ja teitä kyllästyttää oma itsenne rikostenne ja kauhistustenne tähden. 36:32 En minä teidän tähtenne sitä tee, sanoo Herra, Herra: se olkoon teille tiettävä. Hävetkää ja tuntekaa häpeätä vaelluksenne tähden, te Israelin heimo.
  Se mikä tässä raamatun kohdassa on erittäin tärkeää, on se, että kun Jumalan todellinen voima vaikuttaa romanikansassa, Jumala itse vaikuttaa meissä sen, että vaellamme Hänen käskyjensä mukaan. Silloin emme elä lain alla, vaan rakkaudesta Jumalaan, ja Hänen todellisen voimansa vaikutuksesta, ja Hänen aikaan saamanaan teemme Hänen tahtonsa. Emme omin yrityksin ja suorituksin niin kuin nyt. Usko ei ole sitä että kiinnitämme katseemme syntiin; siihen mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, vaan katseemme tulee olla kiinnitettynä Jeesukseen KÄYTÄNNÖSSÄ.
MIKÄ HENKI ON KESKELLÄMME, JOTA ME KUTSUMME JUMALAN HENGEKSI?
  Raamattu todistaa, että Jumala tekee työn meissä uudestisyntymisessä, sekä sitä seuraavassa kasvussamme hengellisessä elämässämme kuolemaamme saakka. Meille on annettu Pyhä Henki joka tekee työtä meissä. Room.8:13 "...jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää", Gal.5:16 "Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä".
  Meidät johdetaan usein oman henkemme valtaan, jossa sielullisuus ja omat tunnetilat ohjaavat meitä. Me luulemme tätä "henkeä" Jumalan Hengeksi. Todellinen Jumalan Henki vaikuttaa meissä sen, ettei tarvitse luopua tasaisin väliajoin. Siksi kysynkin; Mikä se henki on, johon kiinnitymme sielullisuutemme kautta, jolle on ominaista kaikki pelkkään sieluun vetoavat ilmiöt? Mikä henki se on, jota kutsumme keskellämme Jumalan Hengeksi? Miksi tämä henki johtaa meitä luopumukseen tasaisin väliajoin? Miksi se henki, jota luulemme Jumalan Hengeksi, ei annakaan voimaa tarpeeksi säilyäksemme uskossa?

Lopun aika - Romani Exodusko?
LOPUN AIKOJEN TAPAHTUMAJÄRJESTYS JA MAHDOLLINEN ROMANIEXODUS (Paluu Israeliin):
  Elämme parhaillaan ennustuksen täyttymisten aikaa. Matt.24 luku kertoo maanjäristyksistä ja nälänhädästä ja sodista. Kansa nousee kansakuntaa vastaan, tarkoittaa sisällissotia eri maissa, jossa samassa maassa on eri kansoja. Valtakunta valtakuntaa vastaan tarkoittaa maiden välisiä sotia tuossa luvussa. Mutta tämä on vasta alkua kaikelle.
Täytyy muistaa se tosiasia että Matt. 24 luku on kirjoitettu Jeesuksen vastaukseksi opetuslapsille, joista ei kaikista tiedetä mihin Israelin sukukuntaan kukin opetuslapsista kuului. Mutta se on siis ennustusta kuitenkin Israelille. Jakeessa 9 viitataan Israelilaisten vaivaan antamisesta, jossa heitä tapetaan, jossa he joutuvat kaikkien kansojen vihattaviksi sen tähden että uskovat Jumalaan. On siis kysymys koko ajan Arabivaltioiden ja Israelin välillä uskon sodista. Luvussa kerrotaan myös antikristuksen ajasta joka seisoo pyhässä paikassa, Jerusalemin temppelissä. Samassa yhteydessä puhutaan myös ahdistuksesta, jonka kaltaista ei ole ollut koskaan aikaisemmin maailmanhistoriassa. Eksytyksiä on silloin paljon, vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee paljon jotka kaiken lisäksi tekevät vielä suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät jopa valittujakin jos mahdollista. Todennäköistä on se että sairaitakin parantuu enemmän silloin kuin nykyisin parhaassakaan karismaattisessa kokouksessa, ja ihmiset sokaistuvat, koska pitävät niitä merkkeinä Jumalan voimasta.
  Tämän ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoansa, tähdet putoavat taivaalta ja taivaitten voimat järkkyvät. Tässä yhteydessä raamatun tutkijat ovat yleisesti sitä mieltä että planeettamme suistuu radaltaan lähemmäksi aurinkoa ja saa aikaan sen seurauksena paratiisimaiset olosuhteet ilmastollisesti maan päälle. Samassa rytäkässä vuoret hajoavat tasaisiksi ja kaikkinainen luonnon mullistusten katastrofit ovat joka puolella maailmaa tosi asia. Siinä samassa yhteydessä näkyy Ihmisen Pojan (Jeesuksen) merkki taivaalla ja kaikki maan sukukunnat parkuvat kun näkevät Jeesuksen tulevan pilven päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Jeesus kokoaa valittunsa neljältä ilman suunnalta sekä taivaan ääristä (uskossa kuolleet) toisiin ääriin(maan päältä). Kristikunnassa opetetaan yleisesti kolmella eri tavalla Jeesuksen takaisintulosta tempaus mielessä: 1. Hän tempaa uskovat ennen ahdistuksen aikaa viimeisen seitsenvuotiskauden alussa. 2. Puolessa välissä vaivan aikaa. 3. Vaivan ajan aivan loppuhetkillä jolloin uskovat joutuisivat kokemaan sodat ja kaikki ahdistukset. Kuitenkaan koska kukaan ei tiedä päivää eikä hetkeä, on meidän oltava joka hetki valmiina. Tapahtui se sitten milloin tahansa.
Hesekielin kirjassa, kun kuvataan viimeistä sotaa Israelissa ennen tuhatvuotista valtakuntaa, usein ajatellaan ikään kuin kaikki Israelin sukukunnat olisivat jo palanneet Israeliin ennen sitä. Mutta katsomme seuraavassa mitä tuossa raamatun kohdassa oikeasti sanotaan, ja mitä jätetään sanomatta. Käytän Biblian ja -33 käännöstä tässä perätysten vertailun vuoksi:
 Hes.38:11 ”Sinun pitää sanoman: minä tahdon hyökätä maakyliin, ja menen heidän päällensä, jotka surutoinna ja murheetoinna asuvat; nämät kaikki asuvat ilman muuria, joilla ei telkiä eikä porttia ole”. 38:11 ”ja sanot: Minä hyökkään suojattomaan maahan, karkaan rauhallisten ihmisten kimppuun, jotka asuvat turvallisina asuvat muuria vailla kaikki tyynni, ja joilla ei ole salpoja, ei ovia”.
38:12 ”Ettäs kovin ryöstäisit ja julmasti raatelisit, ja antaisit kätes käydä hävitettyjä vastaan, jotka palanneet ovat, ja sitä kansaa vastaan, joka pakanoista koottu on, jotka karjaa kaitsevat ja kauppaa tekevät, ja asuvat keskellä maata”. 38:12 ”Sinä aiot saalista saada, ryöstettävää ryöstää, ojentaa kätesi raunioita kohti, jotka on saatu asutuiksi, ja kansaa kohti, joka on koottu pakanakansain seasta, joka on hankkinut karjaa ja omaisuutta ja asuu maan navassa”.
 Tässä raamatunkohdassa kerrotaan ajasta joka on valherauhan aikaa Israelissa, jossa antikristus on saanut juutalaiset uskomaan rauhaan muiden arabivaltioiden kanssa. Kuitenkin valheellisen rauhan keskeyttää hyökkäys Israelia vastaan. Tässä kohdassa ei missään kohtaa sanota, että kaikki Israel eli kaikki sukukunnat olisivat palanneet jo takaisin Israeliin. Vaan hyökkäys tapahtuu luonnollisesti vain niitä vastaan, jotka ovat siihen mennessä palanneet. Hyökkäys tapahtuu pääasiassa Juudaa ja häneen liittyneitä sukukuntia vastaan, sekä niitä pieniä osia vastaan muista sukukunnista, jotka on löydetty siihen mennessä. Ne kaikki jotka ovat palanneet, asuvat ilman salpoja muureja ja ovia, koska uskovat rauhaan. He hyökkäävät siis kansaa kohti jotka on siihen mennessä saatu kootuksi Israeliin. Tuossa vaiheessa mitä aikaa kuvataan, Israel on vielä niin pieni maa-alue että sinne eivät edes mahtuisi kaikki sukukunnat, kun nytkin jo tekee tiukkaa. Jos kerran 8 ja puoli sukukuntaa on vielä hukassa, kuinka he mahtuisivatkaan Israeliin nykypäivinä. Perintöosat maa-alueineen jaetaan vasta tuhatvuotisen valtakunnan alussa, jolloin maa laajenee suuremmaksi Israelille, kun he saavat haltuunsa heille raamatussa luvatut alueet. Silloin vasta on tilaa kaikille sukukunnille heidän asutettavaksi. Missään kohdassa raamattua ei anneta ymmärtää että paluu Israeliin tapahtuisi kaikkien sukukuntien osalta samaan aikaan tai ennen viimeistä sotaa. Tämä on tärkeää huomata.
  Seuraava kappale raamatusta Jeremian kirjasta kuvaa aikaa jolloin Herran valtaistuin on jo Jerusalem, eli Herra itse on tullut lopettamaan viimeisen sodan ja alkaa hallita tuhatvuotisessa valtakunnassa:
Biblia 1776 / 1933 Raamatun käännös. Olen laittanut kunkin jakeen peräkkäin molemmista käännöksistä vertailun helpottamiseksi:
Jer.3:14 ”Kääntykäät, te vastahakoiset lapset, sanoo Herra; sillä minä kihlaan teidät minulleni, ja otan teidät yhden kaupungista ja kaksi koko sukukunnasta, ja tahdon teidät viedä Zioniin”. 3:14 ”Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni, ja minä noudan teidät, yhden ainoankin kaupungista ja kaksi sukukunnasta, ja tuon teidät Siioniin”.
3:15 ”Ja annan teille paimenet minun sydämeni jälkeen, jotka teitä pitää ravitseman opilla ja viisaudella”. 3:15 ”Ja minä annan teille paimenet oman sydämeni mukaan, ja he kaitsevat teitä ymmärryksellä ja taidolla”.
3:16 ”Ja se on silloin tapahtuva, kuin te moneksi tulette ja kasvatte maassa, ettei siihen aikaan, sanoo Herra, pidä enään puhuttaman Herran liitonarkista, eikä ajateltaman, ei myös sitä enään muistettaman, eli etsittämän, taikka enään tehtämän”. 3:16 ”Ja kun te lisäännytte ja tulette hedelmällisiksi maassa niinä päivinä, sanoo Herra, niin ei enää puhuta Herran liitonarkista, se ei enää ajatukseen astu, eikä sitä enää muisteta; ei sitä enää kaivata, eikä sellaista enää tehdä”.
3:17 ”Mutta Jerusalem pitää siihen aikaan kutsuttaman Herran istuimeksi, ja kaikki pakanat pitää sinne kokoontuman Herran nimeen Jerusalemiin: eikä heidän pidä enää vaeltaman pahan sydämensä ajatusten jälkeen”. 3:17 ”Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa”.
3:18 ”Siihen aikaan pitää Juudan huoneen menemän Israelin huoneen tykö, ja pitää ynnä (heidän kanssaan, oma lisäys) tuleman pohjan puoliselta maalta siihen maahan, jonka minä olen antanut teidän isillenne perinnöksi”. 3:18 ”Niinä päivinä on Juudan heimo kulkeva Israelin heimon kanssa, ja he tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin teidän isillenne perinnöksi”.
 Mielenkiintoista on tässä jae kokonaisuudessa jae 18; siihen aikaan pitää Juudan sukukunnan menemän Israelin huoneen tykö joka tarkoittaa Pohjois-Israeliin kuuluvia sukukuntia (Israeliin vielä palaamatta olevien kadonneiden sukukuntien tykö) ikään kuin hakemaan heidät ja loput Juudan sukukuntaan kuuluvat kotimaahansa ja he yhdessä kadonneiden kanssa palaavat pohjoisen puolen maasta Israeliin. Tähän mennessäkin on Israelista lähetetty lentokoneita eri maihin hakemaan juutalaisia Juudan toimesta Israeliin operaatio Joosuan, Mooseksen, ja Salomon välityksellä. Eri kristilliset järjestöt ovat auttaneet myös paluussa Israeliin. Näin tulee tapahtumaan tuhatvuotisen valtakunnan alussa myös, jolloin paluun lopullinen vaihe tapahtuu. -33 raamatun käännöksen ilmaisut ovat todella huonoja ja ylimalkaisia verrattuna bibliaan tässä yhteydessä.
 Mitä sitten tarkoitetaan sillä että he palaavat pohjan puoliselta maalta? Venäjääkö niin kuin perinteisesti on opetettu? Minusta tämä sanonta pohjan puoliselta ei tarkoita suoraviivaisesti mittatikkua apuna käyttäen suoraa linjaa pohjoiseen, eikä vain yhtä maata. Se tarkoittaa mielestäni samaa kuin jos sanottaisiin pohjoispuolelta, joka on ymmärrykseni mukaan aika ylimalkainen käsite joka viittaa kyllä pohjoiseen päin mutta ei määrittele tarkasti kohdetta. Käytettäessä sanaa maalta sillä voidaan tarkoittaa myös laajaakin maa-aluetta joka ei ole sidottu välttämättä nykyisten valtakuntien rajoihin.
  Varmasti Efraim palaa Venäjältäkin, itse kuitenkin uskon sillä tarkoitettavan pääasiassa yhdentynyttä Eurooppaa sekä Venäjää, Turkkia, ja Ukrainaa, ja myös Valko-Venäjää, jotka kaikki sijaitsevat Israelista katsoen myös pohjan puolella. Pelkästään Ukrainassa on romaneja 525.000. Sitä paitsi on muistettava, että kun Turkkia ollaan liittämässä kovin nopeaa vauhtia Eurooppaan, Turkki on Israelista suoraan pohjoiseen. Ja Jerusalemista katsoen muu Eurooppa on heti suoran pohjoisen linjan välittömässä läheisyydessä vasemmalla linjasta. Tämä voi olla silloin myös Romaniexodus. Täytyy myös muistaa että Herra kokoaa siihen aikaan varmasti muualtakin kuin Euroopasta ja muista edellä mainitsemistani maista, koska tämän profetian alussa oli siitä maininta jakeessa 14 ilman paikka tai maa määrittelyä; ja minä noudan teidät, yhden ainoankin kaupungista ja kaksi sukukunnasta, ja tuon teidät Siioniin. 
 Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy saman luvun jakeista 14:10-14 jossa kerrotaan kuinka Jerusalemissa vietetään silloin suuret valittajaiset jossa valitetaan Häntä jonka juutalaiset ovat lävistäneet eli tappaneet. Koko maa pitää valittajaisia kukin sukukunta erikseen; Daavidin huoneen sukukunta ja heidän naisensa erikseen, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä hallitusmiehiä, Leevin huone, ja heidän naisensa erikseen jolla tarkoitetaan papistoa, Naatanin huonetta ja heidän naisensa erikseen jolla tarkoitetaan profeettoja, ja Siimein huone ja heidän naisensa erikseen eli virkamiehet. Näin kansan hengelliset sekä maalliset johtomiehet aloittavat parannuksen teon ja muut siihen mennessä paikalla olevat sukukunnat tai niiden osat yhtyvät siihen.
  Se että samassa yhteydessä mainitaan että naiset pitävät erikseen valittajaiset kunkin huoneen naisina, vastaa yhtymäkohdaltaan romanikulttuurissa olevaa sääntöä jossa naiset esimerkiksi istuvat eri puolella hengellisessä tilaisuudessa kuin miehet. Jos miehet menevät salin vasemmalle puolelle, naiset eivät istu heidän vieressään vaan kokoontuvat istumaan erikseen oikealle puolelle salia. Tämä selkeä erillään olo julkisissa paikoissa oltaessa näkyy Israelin kansan tavoissa sekä romanien tavoissa yhtäläisesti. Jo muinaisessa synagoga kulttuurissa vanhan testamentin aikana naiset istuivat erillään miehistä yläkerrassa ja miehet alakerrassa. Viittaus: "ja muut sukukunnat erikseen", tarkoittaa mielestäni jo siihen mennessä Israeliin palanneita sukukuntia, joka ei tarkoita että kaikki olisivat palanneet. 
  Mitä tämä kaikki sitten merkitsee romanille, ja nimenomaan suomen romaneille, jos he saavat tietää, etteivät he olekaan mustalaisia tai romaneja, jotka nimet valtaväestö on antanut heille? Jos he saavatkin tietää olevansa Israelilaisia, yksi Israelin kadonneista sukukunnista mahdollisesti? Kun he joutuvat miettimään myös kulttuuriaan uudessa valossa; Israelilaisen perinteen pohjalta? Kun he joutuvat miettimään mitkä ovat todellisuudessa oikeita tapojamme ja mitkä vääriä, itse keksittyjä?
MIKSI SITTEN LOPULLINEN EXODUS VASTA TUHATVUOTISEN VALTAKUNNAN ALUSSA?
 Siihen on mielestäni 2 loogista selitystä: 1. Nykyisessä Israelissa ei olisi edes riittävästi tilaa jos kaikki sukukunnat palaisivat kotimaahansa, koska kysymyksessä on niin suuri joukko. 2. Jos he kaikki nyt palaisivat kotimaahansa, juutalaiset eli Juudan sukukunta edellyttää nykyään Israeliin muuttavilta eri sukukuntien edustajilta kääntymistä juutalaisuuteen, jolloin kristityt eri sukukuntien edustajat, joita on kuitenkin paljon, joutuisivat hylkäämään Jeesuksen Jumalan Poikana, ja uskomaan juutalaisten tavalla Jumalaan. Uskon, että Jumala varjelee näitä kristittyjä tältä juutalaisten harhalta ja kokoaa kansansa vasta sitten kun Messias on itse Israelissa..
I sraelin kansan perimätieto ja perinnäinen laki todistaa sen, että jos ihminen on syntynyt Israelilaiseksi johonkin sukukuntaan, hänet olisi tunnustettava Israelilaiseksi, vaikka tämä olisikin ottanut jonkin toisen uskonnon. Israelin valtiollinen laki kuitenkin sanoo: ”Sitä, joka on liittynyt johonkin toiseen uskontokuntaan ja joka ei näe henkilökohtaista päämääräänsä juutalaisuudessa vaan muualla, ei voida pitää juutalaiseen yhteisöön kuuluvana”. Toistaiseksi kristittyä johonkin sukukuntaan kuuluvaa Israelilaista ei siis katsota Israelilaiseksi Israelissa, eli hän ei saa esimerkiksi omistaa Palestiinassa maata. Mieletön on ajatus, että Messiaansa vastaanottanut Israelin johonkin sukukuntaan kuuluva ei enää olisikaan Israelilainen. Ikään kuin hänen alkuperänsä katoaisi taivaan tuuliin.

      

Muita Israelin kadonneita sukukuntia löytymässä
MUITAKIN ISRAELIN SUKUKUNTIA KULKEUTUNUT INTIAAN NIINKUIN ROMANITKIN:
 Pohjois-Intian Kashmirilaiset:
 Jerusalemin kansainvälinen kristillinen suurlähetystö, ICEJ, on yhteiskristillinen, kansainvälinen Israel-ystävyysjärjestö, joka perustettiin Jerusalemissa v. 1980. ICEJ:n Suomen osasto perustettiin v. 1984. Se toimii kahdensuuntaisena kanavana Jerusalemin ja suomalaisten kristittyjen välillä jakaen suomalaisille tietoa Israelista ja lähettäen Suomesta apua Israeliin. Rovasti Seppo Seppälä kirjoittaa tutkimuksistaan icej.fi/vanha/kashmir.htm sivuilla seuraavaa:
 "Kashmir on Intian liittotasavallan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Luoteis-Intiassa.  Kashmirin asukkaat poikkeavat ulkomuodoltaan intialaisista, he ovat iholtaan vaaleampia ja heissä on tyypillisiä seemiläisiä piirteitä. Kashmirin asukkaiden keskuudessa kulkee mielenkiintoinen perimätieto, jonka mukaan he polveutuvat Israelin 'kymmenestä sukukunnasta'. Perinne saa vahvistusta runsaasta sekä Kashmirissa että muualla julkaistusta kirjallisuudesta. Mielenkiintoista on, että kashmirilaiset, vaikka ovatkin muslimeja, tuntevat mieltymystä israelilaisiin ja juutalaisiin, ja kiinnostus omaan historiaan aiheuttaa heissä kiinnostusta myös Israelin kansaa kohtaan. Kashmirissa on ollut myös halua opiskella juutalaisuutta sekä valmiutta palata juurille, Israelin kansan yhteyteen. Kashmirin historia on hämärän peitossa kuten niin monen muunkin kansan tuolla seudulla. Monet kashmirilaiset historioitsijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että suurin osa Kashmirin asukkaista on lähtöisin Israelin kymmenestä sukukunnasta, jotka karkotettiin maanpakoon v. 722 eKr. ja jotka sitten edelleen loittonivat ja kulkeutuivat itään päin pitkin Silkkitietä Persiaan, Afganistaniin ja edelleen Kashmirin laaksoon, jonne osa heistä asettui asumaan. Joka tapauksessa tänne asettuneet säilyttivät uskonnollisen ja muun perinteensä siihen asti, kunnes heidät käännytettiin islamin uskoon. V. 1338 Kashmirista tuli muslimisulttaanikunta, jonka jälkeen asukkaat vähitellen omaksuivat islamin uskon. Kaksi huomattavinta kashmirilaista historioitsijaa, Molala Nediri teoksessaan 'Kashmirin historia' sekä Molala Ahmad teoksessaan 'Kasmirin tapahtumista', ovat tulleet siihen lopputulokseen, että kashmirilaisten alkuperä on Israelista. Vasco daGaman (1469 - 1524) aikalainen, katolinen pappi Monsrat kirjoittaa: "Kaikki tämän alueen asukkaat, jotka ovat eläneet täällä varhaisista ajoista lähtien, ovat rodullisesti ja tapojensa puolesta tekemisissä juutalaisten kanssa, samoin on heidän kasvonpiirteensä, koko fyysisen olemuksensa ja pukeutumisensa suhteen. Kaupankäynnissään he käyttäytyvät samalla tavalla kuin Euroopassa asuvat juutalaiset." Kashmirin kieli kuuluu indoeurooppalaisten kielten dardilaiseen ryhmään. Kielessä on paljon sanskritin, arabian ja persian vaikutusta. Henkilö- ja paikannimistössä on kuitenkin hyvin paljon sellaisia, jotka ovat suoraan tunnistettavissa sekä Raamatussa että vanhassa heprean kielessä esiintyviksi nimiksi".
Bnei Menashe (Manassen pojat):
 Toinen mielenkiintoinen uutinen Intiasta jonka löysin Icej:n sivuilta: "Intian juutalaiset, Bnei Menashe -yhteisö (Manassen pojat), ovat melko uusi maahanmuuttajaryhmä Israelissa. Heidän nimensä kertoo heidän uskostaan, että he polveutuvat Manassen heimosta. Manasse oli Joosefin nuorin poika (Oma lisäys; Manasse ei ollut nuorin vaan vanhin, eli esikoinen, kirjoittajalla virhe tässä kohtaa). Heidän traditionsa mukaan he olivat osa juutalaista( eivät he ole mitään juutalaista kansaa, vaan osa Israelilaista kansaa, täysin oma sukukunta, oma lisäykseni) kansaa, kunnes pakenivat assyrialaisia vangitsijoita itään v. 784 eKr. Neljä sataa vuotta myöhemmin he pakenivat edelleen Tiibetin kautta Kiinaan. He uskoivat olevansa ainoat elossa olevat juutalaiset ja asuivat hiljaisesti kiinalaisten alaisina keskiajalle asti. Välttääkseen kääntymisen kristinuskoon 1200-luvulla he pakenivat Indokiinaan. Lopulta kiinalaiset ajoivat heidät Intian kaakkoisosiin, missä arvioidaan nykyään asuvan n. 10 000 Bnei Menashe – yhteisön jäsentä".
 Suurin uutispommi asiassa on seuraava: Efraim ja Manasse olivat veljeksiä siis Joosefin poikia. Joten jos romanit ovat Efraimista polveutuneet, niin onpa kummallista ”sattumaa” että kadonneet veljekset Efraim ja Manasse löytyykin Intian kulmilta. Molemmat ovat asuneet tai asuvat edelleen siellä, sekä lisäksi vielä Pohjois-Intiasta Kashmirilaiset. Jos kerran Intiasta löytyy Israelin muita sinne kulkeutuneita Israelin kadonneita sukukuntia, miksi sitten romanit, joiden tiedetään myös asuneen ja asuvan vieläkin Intiassa, eivät voisi olla Intiaan samalla tavalla saapuneen Joosefin toisen pojan Efraimin jälkeläisiä? Miksi meidän alkuperäämme väitetään pelkästään kielitieteellisin perustein Intialaiseksi? Koska niin Kashmirilaiset kuin Manasselaisetkin puhuvat kieltä joka on sanskriittinen ja silti he eivät ole intialaisia vaan Israelin kadonneita sukukuntia? Pidän näitä löytöjä merkittävinä. Joten on tullut siis todistetuksi, että muitakin sukukuntia kuin juutalaisia, joista selitin aikaisemmassa selityksessäni Esterin kirjasta, on ollut ja on edelleen Intiassa. Siksi on loogista että romanitkin eli Efraimin sukukunta on tullut Intiaan hajotuksen seurauksena. Eli tämä tukee olettamustani, ettei Intia sittenkään ole romanien alkuperämaa niin kuin yleisesti kielitieteilijät väittävät vaan ainoastaan välikulkupaikka.
 Kummallinen aikaisempaa selitystäni tukeva asia löytyy myös löydetyn Manassen sukukunnan jälkeläisten kohdalla: He eivät ole suinkaan sulautuneet Juudan sukukuntaan juutalaisiksi millään tavalla, vaikka kristityt niin opettavat, vaan he ovat tienneet koko ajan olevansa Manasselaisia. Eli heitä ei voi kutsuakaan juutalaisiksi, vaikka tuossa Icej:n lainauksessa he kutsuvat heitä juutalaisiksi, koska he ovat nimenomaan Manassen sukukuntaa, ei Juudan sukukuntaa. Täytyy myös ottaa huomioon eräs tärkeä asia; nyt löydetyt 10.000 Manasselaista ei voi millään olla koko Manassen sukukunta, vaan heitä on varmasti eri kansojen seassa lisää. Nyt löydetyn kansan osa vastaa suuruudeltaan suurin piirtein samaa lukumäärää kuin suomessa on romaneja. Joten taatusti heitä löytyy eri maista lisää. Aikaisemmin sivuilla viittasin jo lopulliseen exodukseen joka tapahtuu Messiaan saapuessa perustamaan tuhatvuotisen valtakunnan. Silloin viimeisen paluun aikana saamme lopullisen totuuden selville Israelin kansasta ja sen kaikista sukukunnista.
BANJARAT
 Helsingin Saalem-seurakunnan Pastori Jyrki Palmi kertoi sähköpostissaan minulle seuraavaa Intiassa asuvista romaneista joiden oletetaan olevan Israelilaisia:
Terve!
 Juuri nyt saimme lähetysteologian kurssilta tehtäväksi laatia lähetysstrategian jonkun saavuttamattoman kansan tavoittamiseksi. Valitsin Intian suurimman mustalaisheimon: Banjarat. Heitä on yli 5 ja puoli miljoonaa ja ovat täysin saavuttamattomia evankeliumilta! Löysin Joshua - projektin kautta mielenkiintoista tietoa heistä. Yleisesti heidän alkuperän uskotaan olevan juutalainen. Heidän oletetaan laskeutuvan suoraan osasta siitä juutalaisesta joukosta, joka pakeni Egyptistä.
kts. https://www.joshuaproject.net/peopctry.php?rop3=111445&rog3=IN
Tsemppiä ja siunausta!
 Jyrki

  

ISRAELISSA 1000-HENKINEN DOMARIYHTEISÖ
(Romanit, Domarit (Domanit)ja Lovarit (Lomanit) muodostavat yhdessä maailmanlaajuisen mustalaisyhteisön):
 Sain yllättäen tietooni, että Israelissa, Vanhassa Jerusalemissa, Gazan alueella, sekä Länsi-rannalla asuu yhteensä tällä hetkellä 1000 hengen Domari-yhteisö. He ovat asuneet oman kertomansa mukaan Palestiinassa jo useita satoja vuosia, siis jopa ennen Israelin valtion perustamista v. 1948. He elävät köyhissä oloissa aika sorrettuina yhteiskunnan taholta. Lapsilla ei ole varaa ostaa koulukirjoja eikä edes reppuja, ja he joutuvat koulussa syrjinnän kohteeksi jopa opettajien taholta. He ovat perustaneet oman järjestön: Society of Gypsies in Jerusalem, jota johtaa Ms. Amoun Sleem.

 

Juhani Aitomaa kirjoittaa myös Messiaan paluusta ja lopullisesta Exoduksesta seuraavaa:
 Israelin kokoontumisesta omaan maahansa kerrotaan paljon. On useita kohtia, joissa annetaan ymmärtää juutalaisten lopullisen kokoontumisen ja Messiaan ilmestymisen tapahtuvan samoihin aikoihin. Jesaja 11. luku on kuvausta 1000-vuotisesta valtakunnasta.
 Jae 9 sanoo: "...maa on täynnä Herran tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren." Tänä aikana "pakanat etsivät Iisain juurta" (jae 10) ja "Herra vielä toisen kerran ojentaa kätensä hankkiakseen itselleen kansansa jäännöksen" (j.11). Jäännös on pakanakansojen seassa maan neljässä ilmansuunnassa (j.12). Välittömästi luvun 11 jälkeen seuraa luvun 12 israelilaisten kiitos Jumalan suuresta avusta ja kehotetaan riemuitsemaan, koska "suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä" (12:6).
 Jeremian 3:s luku alkaen jakeesta 17 kuvaa aikaa, jolloin Jerusalem tunnetaan nimellä "Herran valtaistuin". Ei liene vaikeaa sovittaa tätä aikaa 1000-vuotisen valtakunnan raameihin. Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin ja Juudan heimo yhdessä Israelin heimon kanssa tulee yhdessä "pohjoisesta maasta" (j.18). Luvun loppuosa on vaikuttavaa kuvausta israelilaisten kääntymisestä kun he katuvat syntejään ja tunnustavat Herransa.
 Jeremian 23:s luku kuvaa miten Egyptistä lähdön muisto himmenee israelilaisten mielissä kun he kokevat Jumalan käden vievän heidät pois "pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista" (jakeet 7-8). Tätä ennen kuvataan Messias-valtakunnan pystytystä ja Israelin pelastusta (j.5-6). Näin tässäkin profetiassa Messiaan ilmestyminen liitetään läheisesti samaan aikaan kuuluvaksi kuin lopullinen kokoaminen. Saman suuntaisia kohtia löytyy lukuisa määrä.
 Herätän vielä erään ajatuksen Hesekielin 6 luvun pohjalta. Alkujakeet kuvaavat Jumalansa hylänneen Israelin rangaistusta. Jae 8 mainitsee: "Mutta minä jätän jäännöksen; teillä on oleva miekasta pelastuneita pakanain seassa, kun teidät on hajotettu niiden maihin." Jakeissa 9-10 kerrotaan, miten nämä muiden kansojen keskellä pelastuneet " tulevat tietämään, että minä olen Herra." Israelin historia osoittaa Raamatun Sanan todeksi. Tämä käytäntö on jatkunut aikakaudesta toiseen. Lopulta viimeisin ahdistus tekee tehtävänsä ja kansa kääntyy lopullisesti Messiaansa puoleen. Juhani Aitomaa: https://www.kristitynfoorumi.fi/exodus.htm/ (lähde)
KURDI -JA PATAANIHEIMOT JOTKA TÄNÄ PÄIVÄNÄ YHDISTETÄÄN JUUTALAISTEN TAHOLTA KADONNEIKSI ISRAELIN HEIMOIKSI:
Kurdit:
 Kurdit ovat etninen ryhmä, jota yhdistävät kieli, uskonto, alkuperä ja yhtenäinen maantieteellinen alue Kurdistan. Kurdistan ei ole itsenäinen valtio, vaan se jakaantuu useamman valtion alueelle. Suurimmaksi osaksi se sijoittuu Irakin, Turkin, Iranin ja Syyrian alueelle. Kurdeja on noin 25-30 miljoonaa, joista puolet asuu Turkissa, Iranissa 5,7 miljoonaa ja Irakissa 4,2 miljoonaa Myös Syyriassa, Armeniassa ja Azerbaidzhanissa on kurdivähemmistöjä. Euroopassa kurdeja asuu noin 700 000. Kurdit ovat varmasti yksi Israelin kadonneista sukukunnista.
 Hoos. 9:17 "Minun Jumalani on heittävä heidät pois, ettei he häntä kuulleet; ja heidän pitää pakanain seassa kulkiana vaeltaman" (Biblia). 
Pataanit:
 Juhani Aitomaa kirjoittaa https://www.kristitynfoorumi.fi/10heimoa.htm sivuilla Pataaneista seuraavaa: "Afgaanit eli pataanit ovat kansanheimo, joka jo vuosien ajan on kiinnostanut Israelin 10 pohjoisen heimon jäljittäjiä ja tutkijoita. Pataanit asuvat Afganistanin ja Pakistanin vuoristoisella rajaseudulla. Heitä nimitetään myös nimellä pashtu, puhumansa kielen mukaan. Pataanit nimittävät itseään ”Israelin pojiksi”, vaikka noudattavat islaminuskontoa. Afganistanin puolella heitä asuu n. 7 miljoonaa ja Pakistanissa hieman enemmän, n. 8 miljoonaa. Pataaniheimot muodostavat väkiluvusta yli kolmanneksen. Kaksi miljoonaa pataaneista elää paimentolaiselämää. Afganistanissa on n. 21 eri kansanryhmää ja kieltä. Ulkoisesti pataanit ovat aina eronneet alueen muista kansanryhmistä. He eivät muistuta alueen mongoli, turkkilaisia, persialaisia, eivätkä intia/iran -näköisiä kansanryhmiä. Näöltään he ovat juutalaisia, seemiläisen rodun mukaan. Alueen muita kansoja vaaleamman ihon lisäksi heillä on klassinen juutalainen nenänmalli, osalla siniset silmät, miehet suosivat partaa ja kasvattavat myös tukkaansa juutalaisen mallin mukaisia sivukiehkuroita. Pataanit ovat fyysisesti voimakkaita ja pitkiä. He ovat hyviä taistelijoita ja useimmat opetetaan käyttämään asetta jo lapsena. Yli 90% on sunnimuslimeja. Pataanit elävät heimoyhteisöissä kuten esi-isänsä jo satojen vuosien ajan. Lakina on ”pashtun laki”, joka on samankaltainen Tooran lakien kanssa. He kunnioittavat hyviä tapoja ja uskollisuutta, sekä ovat vieraanvaraisia ja älykkäitä.
 Kun britit hallitsivat Afganistania, heidän oli vaikeaa erottaa pataaneja alueen juutalaisesta väestöstä. Siksi he nimittivät myös pataanit juutalaisiksi. Myöskään juutalaiset itse eivät kyenneet tekemään erotusta paitsi pukeutumisen perusteella. Monet tutkijat sanovatkin heidän olevan israelilaisia. Pataaniheimot ovat säilyttäneet vuosisatojen ajan sukutauluja, joista osa on kirjoitettu kultakirjaimin eläimen nahalle. Heimojen nimet ovat israelilaiset: Levani (afgaanin kielellä) on Leevi, Shinwari – Simeon, Harabni – Ruuben, Ashuri – Asser, Jaji – Gad, Daftani – Naftali, Yusuf Su – Joosefin pojat, Afridi – Efraim, jne. Afgaaniperinteen mukaan heidän aiempi kuningashuoneensa polveutui suoraan Benjaminin heimosta ja kuningas Saulista. Benjaminin heimo jäi yhteen Juudan heimon kanssa, kun 10 pohjoista heimoa erosivat omaksi valtioliitokseen (2.Aik.luvut10-11). Kuningasperheen sukutaulu kertoo, että Saulilla oli poika nimeltä Jeremia ja tämä sai pojan, jolle antoi nimen Afgana. Jeremia kuoli samaan aikaan kuin isänsä, jolloin kuningas Daavid otti Afganan hoiviinsa. Tämä kuului myös kuningas Salomon aikaiseen hoviin. Kun Nebukadnessarin armeija  400 vuotta myöhemmin hyökkäsi Juudan heimon kimppuun ja valloitti Jerusalemin, Afganan jälkeläiset pakenivat Gur’in alueelle (nykyisin Jat), joka sijaitsee Afganistanin keskellä. Suku asettui sinne. Islamin uskonnon alueelle toi Muhammedin lähettämä Khaled ibn Waleed 600-luvulla jKr. Hän sai ilmeisen rauhanomaisesti Afganistanin alueen heimot kääntymään muslimeiksi. Erikoista pataaneissa on, että vaikka he melko vapaaehtoisesti kääntyivät islamin uskontoon, he kuitenkin säilyttivät juutalaiset tavat.
  Afganistanin juutalainen väestö, joka on vuosisatoja ollut yhteydessä pataaneihin (juutalaiset tulivat alueelle Baabelin vankeuteen siirtämisen jälkeen), on huomioinut pataanien samat tavat. Heprealaisten nimien, parran ja tukkamallin lisäksi pataanit ympärileikkauttavat poikalapsensa saman ikäisinä kuin juutalaiset, käyttävät samanlaista rukousviitta, häämenot ovat kuten juutalaisilla, naisilla on samoja puhdistautumismenoja, vanhempien, isän ja isoisän kunnioittaminen, ruokasäännöt, sapattisäännöt, Yom Kippur-aika (jolloin monet pataanit rukoilevat kääntyneinä Jerusalemiin päin), verensively oven pieliin vaaran aikana, syntipukki, psalmien kirjan asettaminen sairaan pään alle, jne. Mooseksen laki tunnetaan nimellä ”Law of Sharif” ja pataanien lakikäytäntö on paljolti samanlainen kuin juutalainen laki. Myös Daavidin tähti symbolilla on pitkät perinteet. Keitä ovat pataanit? Monet yhtäläisyydet viittaavat hyvin vanhaan perinteeseen, joka on sama kuin juutalaisilla. Pataanien ja heidän ympärillään olevien heimojen alue on keskeisesti aluetta, jossa israelilaisten heimojen jäseniä, myös juutalaisia, on aina asunut merkittävä määrä. Suunta on sama, jonne Raamatun mukaan Israelin 10 heimoa aikanaan karkotettiin. On mahdollista, että osa näiden heimojen jäsenistä on liikkunut vuosisatojen aikana eteenpäin alueelta Eurooppaan asti".
Pataanit luokittelevat itsensä siis Benjaminin sukukuntaan kuuluviksi.
PATAANIEN ASENTEET JA ELINTAVAT
 Pataanien kulttuurista löytyy ainakin verikoston osalta selkeät yhtymäkohdat Israelilaisiin vanhassa testamentissa sekä romaneihin. Samoin yhteisön eristyneisyys muusta yhteiskunnasta on samankaltainen kuin romaneilla. Naisen selkeä erilainen asema miehiin verrattuna löytyy molemmista kulttuureista. Sukelletaanpa hetkeksi katsomaan Pataanien elintapoja ja asenteita ja vertaamaan niitä aihepiiriimme seuraavasta lehtijutusta tehdyn lyhennelmän myötä:
Pataanit käänsivät selkänsä maailmalle (30.11.1999)
Pakistanin ja Afganistanin rajalla eivät päde minkään valtakunnan lait.
Siellä elävät pataanit pitävät tiukasti kiinni heimosäännöistään ja tulonlähteistään.
Alueella rehottaa huumeiden, aseiden ja arvotavaran salakauppa.
Ydin legendaarista sotatannerta
Pataanien heimoalueet, jotka sijaitsevat Pakistanin luoteisessa maakunnassa  Afganistanin vastaisella rajalla, ovat Pakistanin kehittymättömintä, vaikeakulkuisinta ja vihamielisintä kolkkaa. Eristyneisyyden ja lainsuojattomuuden tuntu leijuu kaikkialla, liikkuu missä päin tahansa karujen vuorten ja rotkolaaksojen hallitsemalla seudulla.
Lähihistoriassamme, 1800-luvulla, britit kärsivät solassa useita nöyryyttäviä selkäsaunoja marssiessaan valloittamaan Afganistania. Lopulta he luopuivat. He liittivät nimellisesti heimoalueet hallitsemaansa Intiaan, antoivat pataaneille itsehallinnon ja pysyttelivät visusti poissa kulmakunnalta.
Pakistan, joka peri alueet briteiltä, on seurannut esimerkkiä. Niinpä Khyber ympäristöineen on osa maailman suurinta yhden heimon itsenäistä hallintoaluetta, jolla eivät päde minkään kansainvälisesti tunnustetun valtion lait. Edes Pakistanin poliiseilla tai muilla viranomaisilla ei ole asiaa heimoalueille.
Kaksikymmenmiljoonaisen pataanikansan elämää ohjaa yksinomaan pashtunwali, pataanien ikiaikainen, ankara ja äärivanhoillinen oikeuskäsitys. Päätökset tehdään jirgassa, kylän miesten kokouksessa. Heimolakien vastustamisesta tai rikkomisesta seuraa kuolema, tai jos erhe on vähäinen, voidaan polttaa talo ja karkottaa heimosta. Kunnianloukkaus vaatii verikoston.
Täällä ei ole tietoakaan 2000-luvusta. Pikemmin on vuosi 1000. 
Nyt rauhanopista ei ole jälkeäkään. Hiekkakumpareilla kohoavat pataanien talot muistuttavat erämaalinnoituksia jykevine portteineen, sakaramuureineen ja ampuma-aukkoineen. Pataanien on suojauduttava sekä ulkopuolisia että omia vastaan. Heimo- ja sukuriidat yltyvät vähän väliä taisteluiksi, ja salakuljettajat käyvät tämän tästä keskinäisiä sotiaan.
Pataanit sanovatkin, että kosto on ruokalaji, joka maistuu makeimmalta kylmänä.
Badal velvoittaa kostamaan
Zar, zan, zamin – kulta, naiset ja maa – ovat pataanien yleisimmät riidan aiheet. Nang, kunnia, on kaikki kaikessa, ja heimolaeista tärkeimpiä on badal, velvoitus kostaa loukkaus tai vääryys. Tämä pitää tehokkaasti yllä verikoston perinnettä.
Riittävä syy kostoon syntyy helposti peltojen rajariidoista, salakuljetussaaliiden jaosta tai vaikka siitä, että saatetaan toinen naurunalaiseksi  epäilemällä julkisesti tämän rohkeutta tai mieskuntoa.
Ainoa tapa katkaista koston kierre alkuunsa on, että riidan tai taistelun häviäjä menee pyytämään armoa voittajalta ja alistuu täydellisesti hänen valtaansa. Kuin keskiajan ritarisäännöissä tämä palauttaa hävinneen kunnian, minkä jälkeen voittajalta odotetaan jalomielisyyttä.
Muutoin verikoston voi katkaista vain pakenemalla pysyvästi heimoalueilta. Nuoremmalla polvella saattaa olla tahtoa modernimpaan sovitteluun, mutta siltä puuttuvat keinot ja kanava. Käytännössä ainoa sovitteluelin jirga ei useinkaan ota kantaa yksityisiin riitoihin vaan koko yhteisöä vastaan kohdistuneisiin rikkomuksiin.
Vain naisten puolesta tehdyt surmat eivät vaadi verikostoa. Niihin on itsestäänselvä oikeus, koska pataaneilla on velvollisuus suojella naistensa kunniaa – jonka loukkaamiseen ei paljon tarvita. Jo yksi liian pitkä katse riittää.
Muita etuuksia naisena olemiseen ei sitten kuulukaan, ainakaan länsimaisin silmin tarkastellen. 
Nainen pysyy burkassa ja nurkassa
Heimoalueiden perusoppeja on, että naisen paikka on nurkassa ja burkassa, silmäpitsillä varustetussa pään ja vartalon tyystin peittävässä kaavussa.
Naisen asettaminen paikalleen maksaa 50 markkaa. Sen verran basaarikauppias perii burkasta. Rajaseudun kylien basaarikujat ovatkin miesten valtakuntaa. He myyvät, ostavat ja tinkivät. Naiset istuvat hiiskumatta savuttavissa moporiksoissa ja kolisevilla hevosrattailla.
Parda, naisten eristäminen ulkomaailmasta, näkyy vahvasti jopa miljoonakaupungissa Peshawarissa. Ulkopuolinen alkaa oitis miettiä, onko siellä kokeiltu onnistuneesti uudentyyppistä neutronipommia, joka pystyy hävittämään vain toisen sukupuolen.
Mitä pienempiin kyliin ja mitä syvemmälle heimoalueille mennään, sitä kapeammaksi naisten henkinen ja fyysinen liikkumatila käy. Syrjäseuduilla nainen on karjaan verrattavaa omaisuutta, vaihdettavissa ja kaupattavissa oleva hyödyke.
Suuri osa naisista elää kotitaloonsa aidattuina oikeudettomina talous- ja lapsentekokoneina, vailla vähäistäkään käsitystä ulkomaailmasta. Heille ei jää tilaa elää omaa eikä edes muitten elämää.  
– Naisten arvo on miesten silmissä hyvin vähäinen. Vaimoaan sairaalaan tuova mies kysyy usein ensin, paljonko leikkaus maksaa. Kun hän kuulee hinnan, hän saattaa todeta, ettei operaatiota kannata tehdä. Rahallahan saa jo uuden vaimon, tiivistää Suomen Lähetysseuran ylläpitämän Peshawarin lähetyssairaalan lääkäri Paul Bhatti.
 Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin ja ekologisiin kysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja. Hän vieraili pataanien heimoalueilla viime  keväänä.
TEKSTI: Hannu Pesonen, julkaistu Tiede-lehdessä 5/2000
Yhtymäkohdat Pataaneihin elämään asennoitumisessa ja tavassa elää ovat aika saumattomasti yhteensopivat romaneiden kanssa. Viittaan aikaisempaan sanomaani siitä, että se joka on elänyt lähellä romaneita, löytää välittömästi selkeitä yhtymäkohtia asenneilmastosta Pataaneiden kanssa. Kaikesta vaan ei puhuta ääneen useinkaan.
DNA Tutkimuksesta 
Tiedustelin sähköpostitse Avraham Sandor nimiseltä henkilöltä tehtyjen DNA tutkimusten historiaa, jonka tietojen pohjalta voi olettaa että juutalaiset ovat ainakin sekoittuneet muihin kansoihin seka-avioliittojen kautta niin voimakkaasti että geenitutkimuksetkaan eivät voi sataprosenttisesti todistaa puolesta eikä vastaan asiassa. Kuitenkin joissakin tapauksissa on löytynyt romanien kohdalla viitteitä Leevin sukukunnan Dna:han. Leeviläisethän hajotettiin jokaisen sukukunnan keskelle niin, että papistoa olisi jokaisessa sukukunnassa, eli on siis aika selvää se, että romaneissa on myös joitakin leeviläisten jälkeläisiä tästä syystä. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta DNA:sta, että silläkään ei voida päästä lopullisiin tuloksiin, mutta viitteitä voidaan ehkä sen kautta saada. Ohessa Avraham Sandorin sähköposti:
Hyvä Kyösti,
Eräät romat (romanit) ovat todellakin teettäneet itselleen DNA-testin, mutta sellaisia tuloksia ei ole koskaan virallistettu… Muutamissa tapauksissa on löydetty Cohen Modal haplotyyppi, joka on merkki Leevin sukukunnasta (joskaan ei yksinomaan). DNA voi kuitenkin antaa vain osatuloksia, koska ihmiset omaavat tavallisesti monia piirteitä yhteiskunnallisen valtaenemmistön ryhmästä. Sellainen on juutalaistenkin tapaus, joiden geneettiset ominaisuudet ovat lähempänä sen maan väestöä, jossa he ovat asuneet sukupolvien ajan – kuten esimerkiksi Intian juutalaisilla, jotka ovat geneettisesti lähempänä Intian kansoja kuin askenasijuutalaisia, tai mizrachim-juutalaisilla, jotka ovat lähempänä assyrialaisia kuin mitään muuta kansaa. Itse asiassa DNA paljastaa, että kansa, joka on geneettisesti lähempänä juutalaisia, ovat kurdit ja eteläitalialaiset, jotka eivät ole seemiläisiä…
Oletko ”kaale”? Puhutko romanikieltä?
Siunausta,
Avraham Sándor
LEEVILÄISTEN DNA:STA
 Cohanimien jäljittäminen (Leevin sukukunnan jälkeläiset; Kehatilaiset joita tutkitaan jonkin asteisesti Israelissa, olisivatko romanit heitä)
 Useimmat ihmiset voivat jäljittää miespuoliset esi-isänsä vain muutaman sukupolven verran taaksepäin. Juutalaisen papiston (Cohanim) jäsenet ovat epätavallinen ryhmä siinä suhteessa, että tämän muinaisen pappisluokan jäsenet voivat väittää polveutuvansa yhdestä ainoasta miespuolisesta esi-isästä. 
 Raamatun selostuksen mukaan juutalainen pappeus alkoi noin 3000 vuotta sitten kun Mooses voiteli vanhemman veljensä Aaronin ensimmäiseksi ylipapiksi. Aina siitä lähtien papillinen asema on periytynyt isältä pojalle kautta aikakausien.
 Jos tätä periytyvää traditiota on seurattu tarkoin, Cohanimien Y-kromosomien tulisi jossakin määrin muistuttaa toisiaan, jos heillä olisi katkeamaton yhteys yhteiseen esi-isäänsä Aaroniin. 
 Geneettiset tutkimukset Cohanimien parissa kaikkialla maailmassa paljastavat totuuden tämän suullisen tradition takaa. Noin 50 prosentilla sekä sefardi- että askenasi-väestön Cohanimeilla on epätavallinen sarja geneettisiä merkkejä Y-kromosomissaan. Yhtä lailla huomiota herättävää on se, että tätä geneettistä tunnusmerkkiä löytyy harvoin juutalaisväestön ulkopuolelta.
 Y-kromosomi pysyttelee myös ajan tasalla. Pieniä mutaatioita tapahtuu eteenpäin siirtyvässä DNA:ssa, ja nämä muutokset kasaantuvat kuhunkin sukupolveen. Kellon tikityksen lailla näiden mutaatioiden lukumäärä on mittari kuluneesta ajasta. Vertaamalla Cohanimien Y-kromosomien eroja tutkijat voivat karkeasti arvioida, kuinka monta sukupolvea sitten pappissäädyn jäsenillä oli yhteinen esi-isä. On huomattavaa, että Cohanimien kromosomit ovat yhteneväiset sen ajan kanssa, jolloin pappeuden ajatellaan alkaneen. 
 Tutkijat ovat saattaneet löytää merkin, joka ilmoittaa isänpuoleisesta yhteydestä kansaan, josta muinaiset heprealaiset ilmaantuivat. Tämä löytö on mahdollisesti voimakas väline, joka tekee meille mahdolliseksi tutkia monien juutalaisten populaatioiden historiaa.
 Ja edelleen toinen sähköposti Avrahamilta, kun tiedustelin hänen näkemystään romanien alkuperästä ja hänen tutkimuksistaan, samalla kerroin hänelle myös omasta elämän työstäni musiikin parissa suomessa. Vastaus jonka sain, oli mielenkiintoinen:
Hyvä Kyösti,
Olen tuonut internetissä esiin tutkimukseni siitä varmuudesta, joka minulla on israelilaisesta alkuperästä. Se on osoitteessa www.iminalu.net/Roma.htm ja Mustalaislaki osoitteessa www.iminalu.net/Zakono.htm.
Henkilökohtaisesti ajattelin, että ne kaksi sukukuntaa, joista romanit ovat peräisin, ovat Efraim ja Manasse, koska nämä olivat ne kaksi sukukuntaa, jotka karkotettiin ”Meedian kaupunkeihin”, mihin kuuluu Hinduksen (Kääntäjä: Hindukuksen?) laakso. Toisaalta, ne olivat myös ainoat egyptiläistä alkuperää olevat sukukunnat (Joosefin vaimosta Aasenatista), ja ainoa muinainen kansa, joka kutsui itseään nimellä ”Rome”, olivat egyptiläiset, kun taas millään muulla kansakunnalla ei ollut tätä nimeä itseään tarkoittavana, joka nimi tarkoittaa ”ihminen”.
Kiitos lisätiedoistanne. Mitä tarkoitatte ”hengellisellä” musiikilla? Onko se sellaista, jota käytetään evankelisissa jumalanpalveluksissa? Täällä Espanjassa on monia romanimuusikoita, jotka säveltävät nykyisin kristillistä musiikkia, koska he kuuluvat evankeliseen liikkeeseen, josta on tullut romanien pääuskonto. Ehkäpä löytyisi kiinnostusta molemminpuoliseen yhteydenpitoon/vaihtoon täkäläisten muusikoiden kanssa… Avraham Sándor
    
Romanikulttuuri Raamatussa
Tässä osiossa käymme läpi raamatun tekstejä verraten niitä romanitapakulttuuriin:
PUHTAUS JA SAASTAISUUS KÄSITTEESTÄ VANHASSA TESTAMENTISSA ISRAELIN KANSALLA JA ROMANIKULTTUURISSA:
 Jumala ilmoitti Israelin kansalle selkeät tavat ja ohjeet koskien puhtautta ja saastaisuutta. Sekä myös muut tavat ja lait joita Israelin kansan tuli noudattaa. Se mikä tulee huomioida, on tämä: Romanien raamatusta löytyvät perinteet eivät ole joitakin mustalaisten itsensä keksimiä tapoja joita voitaisiin aikojen kuluessa muuttaa mielemme mukaan aikojen vaihtuessa. Vaan ne ovat selkeästi ilmoitettu vanhassa testamentissa Israelin kansan lakina, oikeuksina, säädöksinä, tapoina ja perinteenä kuten esimerkiksi vanhempien kunnioitukseen tähtäävät perinteet. Mutta on myös huomioitava, että uudet itse keksityt synnilliset perinnäissäännöt jotka vahingoittavat ihmistä muodossa tai toisessa, tulee hylätä. Niillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen romanikulttuurin kanssa.
 Otan näistä Israelille säädetyistä tavoista kaksi esimerkkiä: 3 Mooseksen kirjan luvussa 11 kerrotaan pitkä lista puhtaista ja saastaisista maaeläimistä, kaloista ja linnuista. Sitten jakeessa 32 ja 33 kerrotaan tilanteesta. jossa joku pikkueläin kuolleena putoaa vaatteisiin tai astioihin: "Ja kaikki, minkä päälle joku niistä kuolleena putoaa, on saastaista, olipa se sitten puuastia tai vaatekappale tai nahka tai säkki tai mikä tahansa kalu, jota johonkin tarpeeseen käytetään. Se pantakoon veteen ja olkoon saastainen iltaan asti...Ja jos joku niistä putoaa saviastiaan, on kaikki, mitä siinä on saastaista ja astia rikottakoon" Tätä jaetta sovelletaan romanikulttuurissa hyvinkin tarkasti, jopa niin tarkasti, että jos astia tai ruokailuvälineet tipahtaa lattialle jossa kävellään, ne tulevat saastaiseksi ja heitetään roskiin. Jos ruoka astiaan lentää vaikka pikkueläimistä kärpänen, astiassa olevaa ruokaa ei syödä, vaan ruoka heitetään pois ja astia rikotaan. 
 Kolmannessa Mooseksen kirjan luvussa 12,  jakeissa 2 ja 4 kerrotaan lapsen synnyttäjän puhdistautumisesta: "Sano Israelilaisille: Kun nainen on synnyttänyt pojan, hän on sen jälkeen seitsemän päivää epäpuhdas...Mutta vaimo pysyköön kotona kolmekymmentäkolme päivää puhdistavan verenvuodon aikana, älköön hän koskeko mihinkään, mikä on pyhää, älköönkä tulko pyhäkköön, ennen kuin hänen puhdistuspäivänsä ovat kuluneet loppuun". Romanikulttuurissa vaimo katsotaan samoin tällaisessa tilanteessa saastaiseksi kuukauden ajan. Hän ei mene sinä aikana kotonaan keittiöön ollenkaan eikä koske käsillään mihinkään puhtaaseen kuten astioihin, vaan sitä varten hänelle hankitaan erilliset astiat joista hän syö saastaisuutensa aikana. Hän ei myöskään käy missään vanhempien ihmisten luona kuukauteen eikä edes hengellisissä kokoushuoneissa saastaisena olo aikanaan. Eli tästä huomaamme jo selviä yhtymäkohtia Israelilaisen ja romaneiden kulttuurien välillä. Toki on selvää että puhtaussäännöt ja saastaisuuslait eivät ole säilyneet vuosituhanten aikana muuttumattomina täydellisesti, mutta perusajatus on niissä säilynyt samana.
 Olemme todenneet siis edellä jo asiaa käsitellessämme saman kaltaisuuksia raamatun ajan Israelin kansan kulttuurissa ja romanikulttuurissa. Ensimmäinen, jota käsittelimme oli puhtaussääntö. Toinen tapa koski saastaisuuslakia.
 Joku on kysynyt, että onko sillä nyt merkitystä, jos juutalaisilla ja romaneilla on samankaltaisia perinteitä, niitähän voi olla muillakin kansoilla, mitä ne sitten todistavat? Toki on niin, että ajan saatossa eri kulttuurit ottavat vaikutteita toisiltaan ja kulttuuritkin elävät ja muuttuvat ajan mukana. Mutta tässä ei ole nyt siitä nähdäkseni kysymys, löytyykö tämän päivän juutalaisilta kulttuurillisia yhtymäkohtia romanikulttuuriin. Vaan näen, että sillä on merkitystä silloin, jos kulttuuritavat, joita löydämme romaneilta, löytyy myös Jumalan Sanasta, Raamatusta, osana sen aikaisten Israelilaisten perinnekulttuuria. Tämä on silloin jo nähdäkseni aivan eri asia ja liittyy ehdottomasti pieneltä, mutta tärkeältä osaltaan tutkittavaan asiaan ja sen todentamiseen jota käsittelemme. Puhtaussääntö ja saastaisuuslain kohdat joista mainitsin löytyvät raamatusta raamatun ajan Israelilaisesta perinteestä ja tavoista, jotka Jumala oli säätänyt. 
ROMANIEN HÄVELIÄISYYSSÄÄDÖKSIÄ RAAMATUSSA
  1 Moos. 9:21Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa.
 9:22 Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä hävyn ja kertoi siitä molemmille veljillensä ulkona.
 9:23 Niin Seem ja Jaafet ottivat vaipan ja panivat molemmat sen hartioilleen ja menivät selin sisään ja peittivät isänsä hävyn; ja heidän kasvonsa olivat käännetyt toisaalle, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.
 9:24 Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt,
 9:25 niin hän sanoi: "Kirottu olkoon Kanaan, olkoon hän veljiensä orjain orja."
 Jo Nooan aikana oli häpeä asia lasten kohdalla nuoriksi aikuisiksi vartuttuaan nähdä vanhempiensa alastomuus. Tämä raamatun kertomus osoittaa Nooan yhden pojan, Haamin havainneen Isänsä alastomuuden, jonka hän kertoi veljilleen Seemille ja Jaafetille. Koska aikuiset Nooan pojat, Seem ja Jaafet eivät halunneet kunnioituksestaan isäänsä kohtaan häpäistä häntä näkemällä hänen alastomuuttaan, he ottivat jonkinlaisen vaatteen suojatakseen isänsä alastomuuden, etteivät näkisi alastomuutta. He menivät vaate harteillaan takaperin huoneeseen jossa isä nukkui ja käänsivät vielä kasvonsa pois päin alastomasta isästään, ja sitten peittivät isänsä alastomuuden. 
 Romanikulttuurissa samoin nuoret, kuin myös vanhemmat eivät näytä itseänsä, nuoret vanhemmilleen ja vanhemmat nuorilleen ilman vaatteita. Tämä perustuu vanhempien ihmisten kunnioitukseen samoin kuin raamatun perinteessä. Tapa oli jopa niin tarkasti pidettävä raamatun aikaan, että Nooa herätessään juopumuksestaan kirosi Haamin pojan Kanaanin rangaistukseksi sopimattomasta ja epäkunnioittavasta käytöksestä.
 Vanhempien ihmisten kunnioitus käsite löytyy raamatussa monestakin kohdasta. Esimerkiksi 3 Moos. 19:32 " Nouse harmaapään edessä ja kunnioita vanhusta sekä pelkää Jumalaasi ". Kunnioitusta osoitetaan monilla tavoilla: asianmukaisella tarpeeksi peittävällä pukeutumisella, vanhemman ihmisen teitittelyllä, sekä sillä, että vanhempien aikana ei puhuta häveliäisyyteen liittyviä intiimejä asioita. Kun vanhus tulee huoneeseen jossa nuoret ovat istumassa, nuoret nousevat ylös ja antavat vanhemmalle ihmiselle istuimen. Vanhusta myös palvellaan nuorten taholta kaikessa siinä missä hän tarvitsee apua.
 Romanit kunnioittavat Jumalaa ja myös pyhäkköä eli kokoushuoneita joissa pidetään Jumalanpalveluksia, 3 Moos. 19:30 " ...ja peljätkää minun pyhäkköäni ". Todellinen mustalainen ei tule koskaan juopuneena tai jollakin väärällä mielellä Jumalan huoneeseen. Kunnioituksesta Jumalaa kohtaan. Aina -80 luvun puoliväliin saakka sitä pidettiin todella suurena häpeänä romanien keskuudessa jos joku uskalsi tulla juopuneena hengelliseen tilaisuuteen. Lähiomaiset poistivat tällaisen henkilön välittömästi kokoushuoneesta jos joku sattui edes erehdyksessä tekemään sen. Jos joku oli juopuneessa tilassa, hän ei tullut kunnioituksesta Jumalaa kohtaan yleensä lähellekään Jumalan temppeliä. Samoin uskovaista ihmistä kunnioitettiin siten, ettei hänelle tehty missään yhteydessä minkäänlaista pahaa, koska ei haluttu vetää Jumalan tuomioita itsensä päälle.
 Menneisiin vuosikymmeniin saakka näitä raamatullisia perustavaa laatua olevia perinteitä ja käskyjä on noudatettu tiukasti suomalaisessakin romaniyhteisössä. Nyt kuitenkin tilanne on muuttumassa huonompaan suuntaan, todellinen mustalaisuus on harvassa, varsinkin nuorella sukupolvella. Tilalle on tullut mitä uskaliaimpia, epäkunnioittavampia ja aivan tuulesta temmattuja käytösmalleja ja perinnäissääntöjä.
VANHIMMAN VELJEN ASEMA RAAMATUSSA JA ROMANIKULTTUURISSA
 Raamatussa on paljon kuvaa perheessä olevasta vanhimman poikalapsen asemasta. Hänelle annettiin yleensä esikoisen siunaus, jossa hänet siunattiin muita suuremmalla siunauksella. Ellei sitten Jumala päättänyt poikkeus tapauksissa toisin, niin kuin esimerkiksi Manassen ja Efraimin kohdalla kävi, jossa nuorempi Efraim sai suuremman siunauksen kuin vanhempi Manasse. Tai Jaakobin vanhimman pojan Ruubenin kohdalla. Vanhimmalta pojalta vaadittiin raamatun aikaan myös hänelle sopivaa käytöstä, johon Ruuben ei yltänyt. Jaakob paljasti kuolinvuoteellaan Ruubenin tekemän häpeällisen teon koko veljesparven kuullen, kun hän ”noussut isänsä vuoteelle” eli selitettynä tarkoittaa, että Ruuben oli koskenut isänsä sivuvaimoon. Häpeä tuossa tilanteessa oli Ruubenille varmasti melkoinen. Hän ei ollut pystynyt täyttämään vanhimmalle veljelle asetettua vastuuta.
 Romanikulttuurissa vanhimman veljen asema on samoin ylivertainen ja kiistaton. Häntä kunnioitetaan, hänen mielipidettään kysytään, ja hänelle osoitetaan myös häveliäisyyssäädösten kautta kunnioitusta nuorempien sisarusten taholta. Hänen tehtävänsä on pitää myös osaltaan huolta sisarusparvesta, ja selvittää joskus vaikeitakin tilanteita. Ennen kaikkea häneltä odotetaan esimerkillisyyttä nuoremmille.
2 Samuelin kirjan luvuissa 13 ja 14 kerrotaan kolmivaiheinen tarina kahdesta sisaruksesta, joka sisältää romanikulttuurissa ilmeneviä käytösperinteitä. Kertomuksessa Amnon veljenä tekee häpeällisen väkivallanteon sisarelleen Taamarille. Tekstistä käy ilmi Taamarin sanomana että jos Amnon olisi pyytänyt Kuninkaalta, isältään Daavidilta Taamarin puolisokseen, ei Daavid olisi sitä kieltänyt Amnonilta Taamarin olettamuksen mukaan. Amnon ei kuitenkaan toiminut siten vaan teki väkivaltaa sisarelleen, jonka jälkeen Amnon kaiken lisäksi alkoi tuntemaan suurta vastenmielisyyttä ja osoitti sitä käytännössä Taamaria kohtaan. Kun heidän veljensä Absalom kuuli asiasta, hän ei puhunut Amnonille sanaakaan, ei hyvää eikä pahaa, sillä Absalom vihasi asian johdosta Amnonia. Asia oli häpeällinen ennen kaikkea Taamarille, koska hän joutui jäämään hyljättynä Absalomin taloon vailla suurempaa toivoa puolisosta joka enää hyväksyisi hänet, koska hänelle oli näin käynyt. 
 Yllättävää on mielestäni se, että Daavid saadessaan Isänä tietää asian ei reagoinut mitenkään. Paljon mahdollista että hän oletti että toimenpiteet asiassa jäävät Taamarin veljen Absalomin tehtäväksi, vaikka ei puhunutkaan asiasta mitään Absalomille. Absalom tapatti palvelijoillaan veljensä Amnonin hänen häpeällisestä teostaan. Tämän jälkeen Absalom pakeni Gesuriin komeksi vuodeksi. Eri vaiheiden kautta Absalom palasi kuninkaan luvalla takaisin, mutta Daavid sanoi: "Hän siirtyköön omaan taloonsa, mutta älköön tulko minun kasvojeni eteen". Absalom asui Jerusalemissa näkemättä isäänsä vielä 2 seuraavaan vuoteen, eli hän oli isästään erossa viisi vuotta.
1. Tapahtui häpeällinen Amnonin teko joka kostettiin teon kohteeksi joutuneen Taamarin veljen Absalomin taholta.
2. Tämän jälkeen tapahtui selkeä toistensa välttelemiskäytäntö kahden henkilön taholta toisiinsa nähden, Daavidin ja Absalomin.
Ovatko siis nämä edellä mainitut kaksi asiaa nousseet Israelilaisesta tapaperinteestä romanien tapaperinteeseen?

  

JUMALAN ANTAMAT LAIT ELI ELÄMÄN OHJEET RAAMATUSSA PERINNÄISSÄÄNTÖJÄKÖ, KULTTUURIAKO?
  Nykypäivänä puhutaan eri heimojen tavoista ja perinnäissäännöistä kulttuurina. Ajatellaan että ne ovat jotakin sellaista mitä voi ottaa käyttöön tai heittää pois niin halutessaan. Tai ajatellaan että kun aika menee eteenpäin, tavat uudistuvat ja muuttavat muotoaan. Romanien puhtaus, saastaisuus ja käyttäytymistapojen juuret löytyvät raamatusta, siksi niitä ei voida pitää jonakin vain kulttuurina vaan selkeinä elämän ohjeina joita Jumala on antanut suojellakseen ihmistä. Siksi ne tavat jotka löytyvät raamatusta, niitä ei voida muuttaa, kuten esimerkiksi vanhempien kunnioitus. Ne ovat Jumalan Sanaa. Pikemminkin meidän kulttuurimme tulee muuttua Jumalan Sanan mukaiseksi. Ei toisinpäin. Jos romanit ovat Israelin kadonneita heimoja, Efraimilaisia meidän tulee palata takaisin niihin tapoihin ja perinteisiin mitä Jumalan Sana osoittaa ja hyljätä väärät, elämää ja ihmisyyttä hajottavat tavat. Toisaalta ne tavat, jotka löytyvät raamatusta niitä tulee teroittaa ja opettaa uusille sukupolville.
LAIN JA SÄÄDÖSTEN ANTAMISEN TODELLINEN TARKOITUS RAAMATUSSA:
 Alun perin Jumalan antama laki ja säädökset jotka säätelivät raamatun aikaista Israelin kansan yhteiskunnallista elämää oli tarkoitettu suojaamaan Israelilaisia monelta pahalta. Se oli osa Jumalan suunnitelmaa ja tahtoa Israelilaisille. Laki oli siis suojeluksen sanat. Jumala myös odotti, että kun Hän Isänä näin huolehtii lapsistaan, niin lapset ovat velvollisia toteuttamaan sen mitä Isä sanoi. Kaiken keskellä kuitenkin Jumalan tahdon keskipiste ei ollut pelkästään ne ohjeet, joilla Jumala pyrki suojelemaan kansaansa, vaan se että Israel uskoisi ainoaan oikeaan Jumalaan ja oppisi tuntemaan Hänet. Kun sitten Jumala teki liiton Israelin kaikkien 12 sukukunnan kanssa, hän odotti, ettei Israelilaiset ala palvelemaan muita jumalia. Kun poikettiin laista, oli olemassa uhrijärjestelmä jonka kautta saatiin sovitus Jumalan edessä. Aikojen kuluessa, kun siirryttiin Jeesuksen aikaan, juutalaiset tekivätkin laista ja sen eri tulkinnoista ja niiden noudattamisesta Jumalan. He arvostelivat ihmisiä sen perusteella kuka parhaiten täyttää lain ja heidän omat yli 600 kappaletta sisältävän lakilisäkokoelman. Näin syntyi pelkkä uskonnollisuus ja muotojumalisuus.
  He asettivat samalla itsensä Jumalan asemaan tuomitessaan ihmisiä heidän tekojensa mukaan. He eivät voineet ymmärtää että Jumala aina vanhurskauttaa, eli kelpuuttaa ihmisen uskon perusteella, vaan he vetosivat lakiin ja tekivät siitä Jumalansa ja uskonsa keskipisteen. Näin he käyttivät uskonnollista valtaansa Jumalan nimeä apuna käyttäen seurakunnan keskellä väärin. Tämä sama lainalainen uskonkuva eli omiin tekoihin perustuva, itsensä tekeminen vanhurskaaksi oman pystymisensä kautta ja kelpuuttamisensa omiin suorituksiin nojautuen Jumalalle, tämä uskonkuva on siirtynyt romanien uskon kuvaan. Eli tässäkin mielessä yhtäläisyys juutalaisten kanssa on ilmeinen. Lieneekö sitten kysymys siitä "peitteestä silmillä" josta Paavali mainitsi kirjeissään puhuessaan israelilaisista?  
 Room.11:25 "Sillä minä en tahdo, veljet ettette olisi oman viisautenne varassa pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut".
  Tämän tähden romanien täytyy joko ottaa vastaan koko laki ja täyttää se, vaikkei kukaan siihen pystykään, tai uskoa Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön uskonsa perusteena. Ja luottaa siihen että Kristus Pyhän Hengen kautta ja Sanan tutkimisen kautta myös koko aika tekee meissä sitä työtä, jossa me tahdomme vapaaehtoisesti, rakkaudesta Jumalaan tehdä myös kaiken sen, mitä kirjoitettu on Sanassa, elämän ohjeina, lakina meille. Laki on kirjoitettu meidän sydämiimme uskoon tullessamme, jotenka tiedämme kyllä mikä on oikein ja mikä väärin. Mutta se oma pystymisemme ei ole sama kuin usko jonka Jeesus vaikuttaa, jolla on Kristuksen tekojen seuraus meissä. Uskomme perusta on Kristus Messiaamme. Ei se, mitä vaadimme itseltämme ja toinen toisiltamme.
Hoos.6:6 ”Sillä minulle kelpaa armo ja ei uhri; Jumalan tunto ja ei polttouhri. (Biblia) 6:6 Sillä laupeutta minä haluan enkä uhria, ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja” 1933 käännös).
Yhteenvetoa aiheesta
Huomioita, kysymyksiä ja yhteenvetoa edellä esitetystä:
1. Romanien alennustila kautta koko maailman eri maissa, kautta koko tunnetun historian – Jumalan kirouksen seurauksetko selkeästi näkyvissä? Onko mitään muuta kansaa jonka tunnettu historia viimeisen 1000 vuoden aikana kuvastaa näin suurta kärsimystä, vainoa, sekä henkistä, hengellistä, ja sosiaalista alennustilaa?
2. Miksi holokausti suuntautui vain 2 etniseen vähemmistöön – juutalaisiin ja romaneihin? Oliko kysymys Jumalan kirouksen toteutumisesta?
3. Miksi romanit ovat hajaantuneet kaikkien kansojen keskuuteen ja samalla olleet koko historiansa ajan kansojen keskellä ollessaan ja asuessaan kiertolaisia? Onko kysymys ennustuksen toteutumisesta joka annettiin Hoosean kautta Efraimille?
4. Sakarjan kirjassa ennustettu: Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani..."(Sak. 8:13) Onko romaniheimo yhdessä juutalaisten kanssa ollut kuin merkkinä kirouksesta kansojen keskuudessa? Kelpaamattoman astian arvossa.
5. Efraimilla ja Juudalla ei ole raamatun mukaan hallinnassaan mitään omaa maata sen ollessa hajotuksessa raamatun mukaan, koska se on hajotettu kaikkien kansojen sekaan ja se on ennustuksen mukaan lakannut olemasta kansa. Vasta päivien lopulla Jumala on sanonut Juudan ensin palaavan perintöosalleen. Miksi romaneilla ei ole ollut historiansa aikana koskaan omaa maata missä se eläisi omana kansakuntanaan?
6. Jer.31:1 "Siihen aikaan sanoo Herra, MINÄ OLEN KAIKKIEN ISRAELIN SUKUKUNTIEN JUMALA, JA NE OVAT MINUN KANSANI". Sukukunnat eivät ole sulautuneet raamatun ilmoituksen mukaan vain juutalaisiksi, vaan vaikka ne ovat kadoksissa olleet, ei niiden asemaa ole muutettu. Ne ovat edelleenkin kukin sukukunta oma yksikkönsä. Opetus siitä, että kaikki israelilaiset olisivat juutalaisia, ei kestä raamatun kriittistä tarkastelua.
7. "Hän nostaa lipun pakanoissa, tuodaksensa Israelin pakolaiset ja myös kootaksensa Juudan hajotetut, neljästä maan äärestä (Jes.11:12 Biblia). Hepreankielinen käännös kuuluu seuraavasti; "Kokoaa Israelin ulosheitetyt ja kokoaa Juudan hajotetut maailman neljältä kulmalta". Exodus (paluu Israeliin) tapahtuu siis kaksijakoisena, ensin Juudan hajotetut ja erikseen tuhatvuotisen valtakunnan kynnyksellä Israelin ulosheitetyt eli Efraim ja häneen liittyneet sukukunnat.
8. Hoos. 2:11 "Minä teen lopun hänen....juhlistansa, uusista kuistansa ja sapateistansa ja kaikista hänen pyhäpäivistänsä". Miksi tämä profetia on toteutunut romanien kohdalla, heillä ei ole mitään heidän perinteeseensä kuuluvia jokaiselle kansalle ominaisia juhlia? Kadonneita sukukuntia ei siis voida etsiä juutalaisten sapatin viettämisen ja muiden pyhäpäivien viettämisien perusteella tai synagogien olemassaolon perusteella koska Jumala otti ne pois.
9. Miksi mustalaiskielen sanastoa löytyy raamatusta?
10. Miksi kulttuuriperinteessä löytyy samoja asioita kuin vanha testamentillisella Israelin kansalla: Puhtaus- ja saastaisuuskäsitteet, verikosto, lapsen syntymään liittyvät yhtäläisyydet, häveliäisyyssäädökset?
11. Romanit ovat asuneet Intiassa 1000-luvulle saakka ja sitten lähteneet vaeltamaan ja levittäytymään mm. Eurooppaan. Tänäkin päivänä löydetään Intiasta kadonneita muita sukukuntien osia, kuten esimerkiksi Manasselaisia ja Kashmirissa, Intiassa asuvia eri sukukuntien osia. Intian Banjarat (romanit) uskovat olevansa alkuperältään Israelilaisia. Miksi romanit, jotka ovat lähteneet vaeltamaan Intiasta muihin maihin 1000-luvulla, eivät voisi sitten olla Israelilaista alkuperää?
12. Romanien alkuperä on luokiteltu Intiasta lähtöisin olevaksi vain kielitieteellisen tutkimuksen pohjalta, joka ei ole riittävä peruste. Miksi vain siltä pohjalta on oletettu alkuperämme olevan Intialainen?
13. Taikauskoisuus ennustamisineen yhtä yleistä romaneilla, kuin Israelin kansalla raamatun aikaan. Yliluonnollisten henkien epänormaali luulopohjainen paikallistaminen eri tilanteisiin ja niiden pelkääminen on myös yleistä. Miksi?
14. Pelkotilat ovat yleisiä Israelin hajotettujen kohdalla ennustusten mukaan. Miksi romanien pelkotilat ja psyykkiset sairaudet ovat hyvin yleisiä? Psyykkiset sairaudet ennustettu kuuluvaksi kiroukseen raamatussa.
15. Ihon viiltelyt surun yhteydessä romaneilla myös samoin tapana, kuin aikoinaan Israelin kansalla.
16. Kirouksen toteutuminen lasten kohdalla on pitänyt toteutua kadonneilla sukukunnilla raamatun mukaan. Miksi se on toteutunut historian ja perinteen kautta romaneilla ilmiselvästi?
17. Onko hengellisen elämän holtittomuus samankaltaista romaneilla kuin vanhan testamentin Israelilla?
18. Romanikansan synnit täsmälleen samat nykyajassa, kuin Israelin kansalla oli vanha testamentilliseen aikaan.
19. Miksi Raamatun lain ja uskon ymmärtäminen ja soveltaminen hengellisessä elämässä on saman kaltainen romaneilla, kuin juutalaisilla nykyajassa ja vanhassa testamentissa? Ikään kuin peite olisi silmillä.
20. Israelista löydetty Domari-yhteisö (Mustalaisyhteisö) joka on asunut Palestiinassa yli 500 vuotta. He asuvat Jerusalemissa, Gazassa ja Länsi-rannalla. Yhteisön koko 3500 henkeä. Miksi mustalaisia ja heidän historiaansa löydetäänkin Israelista nykypäivänä?
21. Hajotuksen tapahduttua Pohjois-Israel hajaantui kolmelle eri taholle. Tästäkö syntyi Romanit, Domarit ja Lovarit?
22. Miksi Israelissa yleensäkin pohditaan rabbien taholta romanien kuulumista kadonneisiin sukukuntiin ja koetetaan löytää oikea sukukunta, jos he kerran eivät ole Israelilaista alkuperää?
23. 5 Moos.28:20 "Herra lähettää sinun sekaas kirouksen, tyhmyyden ja rangaistuksen kaikissa sinun aivoituksissas, siihen asti ettäs hukut ja pian katoat (katoaminen ja hukkuminen tapahtuu kansojen sekaan todellisen Israelilaisen identiteetin ja alkuperän katoamisena ja menettämisenä) pahain tekois tähden, ettäs minun hylkäsit". Miksi romanien historiaa ei tunneta v.1000 taaksepäin? Ovatko romanit hukkuneet, kadonneet ennustuksen mukaisesti. Miksi Romanien todellista alkuperää ja identiteettiä ei tiedetä eikä tunneta varmuudella? Voiko olla mahdollista, että olemme Israelin kadonneita?
24. Jumalan kirouksessa mainittiin orjuus, sekä lasten pois ottaminen. Miksi ne molemmat ovat toteutuneet romanien kohdalla muiden esiin tuomieni yhtymäkohtien lisäksi, jos kerran kysymys romanien alkuperän kohdalla ei ole kadonneesta sukukunnasta? Onko se vaan sattumaa?
25. "Vannotaan, valehdellaan, murhataan, varastetaan, rikotaan avio, murtaudutaan taloihin, verityö verityötä seuraa" Hoos.4:1-2:

     

Mustalaisvankien määrästä:
Rikosseuraamusvirasto perusti 2002 romaniasioiden yhteistyöryhmän tarkastelemaan romaneiden asemaa vankiloissa. Työryhmän selvityksessä arvioidaan, että Suomen vankiloissa oli vuonna 2002 120-140 romanivankia.
https://www.rikosseuraamus.fi/uploads/26k6igza.pdf

Oikeusministeriön mukaan Suomen vankiloissa oli toukokuussa 2002 kaiken kaikkiaan 3441 vankia, joista melkein 300 oli ulkomaan kansalaisia:
https://www.om.fi/tulostus/14475.htm

Mustalaisia Suomessa on noin 10000:
https://www.romanomissio.fi/romanit1.htm
Suomessa oli vuonna 2002 yksi Suomen kansalaisuuden omaava vanki noin 1700 Suomen kansalaista kohti ja yksi mustalaisvanki n. 77 Suomen mustalaista kohti. Väestöosuuteensa nähden mustalaiset olivat siis vuonna 2002 noin 22 kertaisesti yliedustettuna Suomen vankiloissa. Onko tämä Hoosean ennustus Efraimista toteutunut romanien kohdalla?
26. Israelin kansa oli hyvin "uskonnollista" kansaa, he kunnioittivat toisaalta äärimmäisen suuresti Jumalaa ja kaikkea hengellisyyteen liittyviä asioita, hengellinen perinne oli heille tunnusomaista ja tärkeää ja kuitenkin samaan aikaan he luopuivat jatkuvalla syötöllä Jumalasta, mennen tullen ja palatessa. Ahdistuksen tullessa kirjoitusten mukaan he etsivät aina Herraa. Miksi tämä on toteutunut Romanien kohdalla samanlaisena ilmiönä nykyajassa? 
27. Raamattu antaa selkeän kuvan vanhatestamentillisen Israelin kansan "Jumalan pelosta". Suullisesti pidetään yllä ja vaalitaan Jumalan pelkoa, käytännössä toimitaan täysin päin vastaisesti. Jumalan huoneeseen tuotiin vierasta tulta sekä Jumalalle tuotiin uhreiksi viallisia eläimiä. Miksi romanit puheissaan kunnioittavat suuresti Jumalan huonetta ja hengellisiä tilaisuuksia, ja kuitenkin samaan aikaan Jumalan huoneista tehdään porttojen tapaamispaikkoja, johon uskosta osattomat tulevat aseet taskuissa, juopuneina osoittamaan miehisyyttään? Onko tämä yhtymäkohta tyypillistä uskonnollisuutta Israelin kadonneilla?
28. "Jer.8:2,5,6,8 "Miksi kääntyy tämä kansa, Jerusalem, pois ainaisessa luopumuksessa? Miksi he pitävät kiinni petoksesta eivätkä tahdo palata? Minä olen tarkannut ja kuunnellut; he puhuvat sitä mikä ei ole oikein: ei kukaan kadu pahuuttansa, ei ajattele: Mitä minä olen tehnyt! Kaikki he kääntyvät pois juosten juoksuansa...Kuinka saatatte sanoa: Me olemme viisaita, ja meillä on Herran laki? Katso, valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä". Israelin kansa luotti siihen, että he ovat todellisesti viisaita ja hengellisiä ja oikeassa uskon käsityksessään muihin ihmisiin verrattuna. He pitivät itseään yläpuolella muita ihmisryhmiä. Se luotti lakiin ja siihen opetukseen mitä lain opettajat eli kirjanoppineet heille opettivat. Miksi romanit luottavat viisauteensa ainoana oikeana ja hengellisyyteensä oikeanlaatuisena aivan samoin kuin Israel, vaikka käytäntö ja seuraukset asioissa näyttävät muuta? Pitääkö romani itseään yläpuolella muita ihmisryhmiä? Onko tämä asenne sama kuin Israelin kansalla aikoinaan?
29. Onko romanien suhtautuminen profetioihin ja profetioiden tuojiin samanlaatuinen kuin Israelin kansalla? Jer.23:16-17, 21,22  "Älkää kuulko profeettain sanoja, noiden jotka teille ennustavat täyttäen teidät tyhjillä toiveilla: oman sydämensä näkyjä he puhuvat, mutta eivät sitä, mikä tulee Herran suusta.
30. "Älä kosta, äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi. Minä olen Herra". Miksi Jumala joutui puuttumaan kostamiseen ja vihan pitoon oman kansansa Israelin kohdalla, siksikö kun siellä oli toiminnassa samankaltainen verikosto perinne kuin romaneilla?
31. Olisiko loogista raamatun pohjalta olettaa, että Etelä-Israelin johtava sukukunta Juuda ja Pohjois-Israelin johtava sukukunta Efraim saivat kovimmat tuomiot Jumalalta, koska he olivat kansan osiensa johtajia? Jos on, toteutuiko Juudan ja Efraimin tuomio holocaustissa, natsi-saksan vainoissa kun kohteena olivat juutalaiset ja romanit, jotka olivat ainoita etnisiä kansanosia joihin sovellettiin rotupuhtausoppia? 
Miksi, miksi ja miksi, luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Yhtymäkohtia löytyy liikaa ollakseen vain sattumaa.
Teoreettisia ongelmakohtia
ONGELMA KOHDAT JA ESILLE NOUSEVAT KYSYMYKSET TEORIASSANI:
 Vanhan testamentin kirjat kertovat Israelin kansan historian pääsääntöisesti, se ei ole ongelma. Tiedämme siis, että sieltä käsin, sen pohjalta tutkimus täytyy aloittaa kun tutkitaan Israelin kansan ja sukukuntien historiaa. Juutalaiset itsekin pitävät sitä kansansa oikeana historiana. Kielitiede, geneettinen tutkimus, historian löydöt, antropologia, ja muut tieteen alat joilla tutkitaan asiaa kehittyvät koko ajan, ne eivät voi siis olla kehityksensä joka vaiheessa täydellisesti oikeassa. Uskon että tulevaisuudessa nekin kehittyvät tutkimusmenetelmissään ja löytävät totuuden samaan suuntaan, kuin mitä raamattu totuutena kirjoittaa asiasta. Kaikki, jotka elävät romanielämässä sisäpuolella tai ovat heidän kanssaan tekemisissä siten, että tietävät mitä heimon keskellä todellisuudessa tapahtuu, tietävät sen vallan hyvin, että Mooseksen kirouksessa mainitut asiat ilmenevät ainakin romanien keskuudessa juuri ennustetulla tavalla. Kiroukset eivät näy missään kansan tai väestönosassa siten kuin romanien jokapäiväisessä elämässä. Kaikista asioista ei vain ääneen julkisesti puhuta.
 Israelin 10 sukukunnan jäljet kuitenkin häviävät siinä vaiheessa kun hajotus kaikkien kansojen sekaan tapahtuu. Noin 1000 luvulta jälkeen Kristuksen jälleen historian kirjoitus tuntee kadonneiden historiaa. Väliin jäävä aukko jää suurelta osin salaisuudeksi. Se tiedetään aikaisemmasta raamatun historiasta, että niin Mooseksen kuin Jaakobin myönteiset siunaukset kerkesivät toteutua ennen hajotusta. Tietysti osa myönteisistä siunauksista saattaa koskea tulevaakin aikaa, kun hajotus on päättynyt ja kaikki sukukunnat ovat palanneet Israeliin tuhatvuotisen valtakunnan alkaessa. Jaakobin siunauksessa 1 Moos.49 luvussa pojilleen mainitaan Simeon ja Leevi, jotka hajotetaan omavaltaisen väkivaltaisuutensa ja murhaamisensa tähden kaikkien Israelin sukukuntien sekaan. Nykyisin tiedetään että Simeonilaisia ja Leeviläisiä on Juudan ja Benjaminin heimojen kanssa jo Israelissa. Mutta tietysti osa on heistäkin vielä kadoksissa. Aikaisemmassa luvussa 1 Moos. 48 Jaakob siunaa Joosefin pojat, Efraimin ja Manassen. Tuossa siunauksessa luvataan että Manassesta on tuleva suuri kansa, mutta Efraimista vieläkin suurempi kansan paljous. Mooseksen siunatessa kaikki sukukunnat 5 Moos. 33 luvussa Joosefin siunauksessa on siunaus myös syvyyksiin mikä tulee alhaalta, joka viittaa siihen että kielteistenkin siunausten kautta tie totuuteen ja vanhurskauteen löytyy.
Jos ajattelemme että Romaneita, Domaneita ja Lomaneita, jotka arvioidaan tässä esityksessä Efraimilaisiksi, on maailmassa arviolta ehkä 20 miljoonaa, ehkä jopa 50 miljoonaa, koska kaikissa maissa ei pidetä edes kirjaa romaneista, he eivät omista edes henkilökorttia. Joudumme kysymään, kuinka paljon sitten on Manasselaisia ja kuinka paljon muita kadonneita sukukuntia ja keitä he sitten ovat. Teoriaani kuuluu kaksi vaihtoehtoista tulkintaa:
1. Jos kaikki romanit, domanit ja lomanit ovat kaikki vain yhtä ja samaa Efraimin sukukuntaa, tarkoittaa se käytännössä sitä, että jos muutkin sukukunnat ovat näin isoja, silloin kyllä toteutuu sana jossa Israelilaisia on kuin merenrannan hiekkaa Hoos.2:1-3, lukematon määrä eli silloin koko Israelin yhteen laskettu väkimäärä olisi pitkälle yli 100 miljoonaa ihmistä, jopa 200 miljoonaa. Silloin toteutuisi myös se sana raamatusta jossa Israelin kokonaisvaltaisen paluun yhteydessä tuodaan ajatus esiin että heitä on niin paljon että "laitumella kuhisee väkeä" jossa pyydetään tekemään tilaa toinen toiselle koska on niin ahdasta. Silloin toteutuisi myös sana siitä että Raakel, joka itkee lapsiaan ja luulee heidät menetetyiksi saa lohdutuksen itkulleen Jer.31:15-16.
2. Terrence Dyer antaa kirjassaan "Efraim, miten minä voin hylätä sinut" viitteitä siihen suuntaan että juutalaiset ja romanit yhdessä muodostaisivat kaikki 12 sukukuntaa. Hän viittaa Hes. 37 lukuun, ja sanoo kuivien luiden edustavan kaikkia 12 sukukuntaa ja jatkaa, että ne koostuvat vain mustalaisista ja juutalaisista.
 Tämä tulkinta on mielestäni arveluttava ja liian karkea yksipuolinen jako, mutta se tietysti johtaisi toiseen kysymykseen; ovatko Intiasta löydetyt Manassen heimon jäsenetkin sitten tavallaan mustalaisia?  He ovat löytäneet kulttuuristaan yhtymäkohtia juutalaisten kanssa, mutta ei varsinaisesti ainakaan kerrota että he olisivat mustalaisia. Tosin emme voi lähteä liikkeelle jostakin sellaisesta ajatuksesta että olisimme mustalaisia tai romaneja, koska tässä esitetyn teorian tai arvion mukaan olemme Israelilaisia. Sen takia emme voi arvioida asioita siltä kannalta, sanooko joku toinen heimo itseään mustalaisiksi vai ei. Sanat romani, domari, lovari ja mustalaiset ovat myöhemmän ajan kielikuvia, ei raamatullisia Israelin kansaa koskevia alkuperäisiä termejä.
3. Manasselaiset voivat olla romanien lähisukulaisia, vaikka heitä ei sanotakaan romaneiksi. Mahdollista on myös käsitys että kaikki maailman mustalaiset edustaisivat kahta sukukuntaa; Efraimilaisia ja Manasselaisia. Romanit, domarit ja lovarit voivat periaatteessa edustaa myös jopa kolmeakin eri sukukuntaa ja lisäksi löytyy varmasti tulevaisuudessa eri väestön osia, jotka eivät tunne yhtymäkohtaansa mustalaisiin, ja silti he ovat näitä kadoksissa olevia muita sukukuntia. Tai voi olla niinkin että pelkästään esimerkiksi domarit voivat jakaantua useampaan sukukuntaan, samoin romanit ja lovarit, tämä on tosin aika epätodennäköistä mutta kaikki on periaatteessa mahdollista. Sen tiedämme ainakin varmasti, että mitä pitemmälle aikaa kuluu, tulemme saamaan ymmärrystä asioihin lisää. Sen lupaa jo Jeremian kirja, että näissäkin asioissa mitkä liittyvät Israeliin saamme lopun aikana enemmän ymmärrystä.
 Kukaan meistä ei voi esiintyä kuitenkaan Israelin kadonneiden sukujen eksperttinä, koska tietomme ja tulkintakykymme on perin vajavaista. Voimme vain esitellä toisillemme niitä löytöjä, joita itse olemme löytäneet raamatun sivuilta tai muusta tiedon lähteestä. Keskustelu, jota tämän asian tiimoilta käydään herättää monissa valtavia tunnelatauksia. Sekin on ymmärrettävää. Kuitenkin meidän tulisi ottaa vastaan toinen toisiltamme oikeanlaatuista kritiikkiä etsiessämme totuutta. Totuus ja sen ilmi tuleminen aikanaan on meille todellisille etsijöille tärkeätä. Olkoon se totuus sitten romanikysymyksestä, heidän alkuperästään mikä tahansa. Helposti menemme siihen, että uskomme kukin vain omaan totuuteemme, omaan näkökykyymme. On oikeutettua nähdä niin kuin näkee, mutta sillä kuinka näkee, ei voi, eikä saa hallita muita. Tämä on tärkeää. Itse näen tällä hetkellä niin kuin olen tässä kirjoittanut. Sen tähden myös käytännössä toimin osaltani sen mukaisesti. Jos totuus on toisenlainen, valaiskoon sen Jumala minulle ja meille kaikille.

Haaste!
VAKAVA HAASTE ROMANEILLE, ROMANITYÖNTEKIJÖILLE JA SEURAKUNTIEN VASTUUN KANTAJILLE:
1. Jos asia romanien alkuperästä on näin kuin olen sen esittänyt, se asettaa äärettömän suuren vastuun ja haasteen ensiksi tietysti romaneille itselleen. Meidän itsemme tulee tajuta alennustilamme, eli se kuinka kaukana olemme siitä mitä meidän tulisi olla. On ymmärrettävä, että saatana riehuu keskuudessamme valkeuden enkelinä pukeutuen uskonnollisuuteen ja valhe hengellisyyteen. Saatanan luoma valhehengellisyys on mennyt meihin täydestä, me olemme luulleet sen olevan oikeaa hengellisyyttä.
  Me olemme jopa alkaneet kuvittelemaan, että seurakunnat ovat väärässä ja me romanit ainoastaan oikeassa. Tämä luulo on perustunut siihen, kun seurakunta joka tukeutuu Jumalan Sanaan, ei olekaan yhtä armoton ratkaisuissaan kuin me lakihenkiset romanit olemme. Kun me muutenkin suhtaudumme valtaväestöön hieman nihkeästi, me ajattelemme myös helposti, että heidän edustamansa evankeliumi on liian helposti kaikkea hyväksyvää. Vaikka kysymys on siitä että seurakunnat ymmärtävät evankeliumissa esitetyn lain ja armon välisen suhteen oikein, me väärin.
  Miksi sitten ymmärrämme evankeliumin väärin? Siksi kun emme tunne kirjoituksia eli Jumalan sanaa. Selitämme ja tulkitsemme sitä väärin. Ja siksi, koska emme viihdy todellisessa raamatun terveessä opetuksessa vaan me viihdymme yli kaiken sielullishenkisissä evankelioimiskokouksissa ja musiikkitilaisuuksissa, ja siellä missä saamme itse esiintyä laulajina. Seurakunta ei ole ponnahduslauta omille pyrkimyksillemme, vaan paikka jossa meitä ruokitaan Sanalla.
  Muistakaa romanit tämä on rakkaudellinen haaste meille, ei haukkuminen. Olen vain viettänyt aikaa Jumalan edessä, ja näin on Jumala näyttänyt minulle asian olevan. Kuinka iloinen olisinkaan kun näkisin meidät romanit suurin joukoin raamatun säännöllisessä opetuksessa. Ja varsinkin jos nuoret nousisivat ja alkaisivat uudella tavalla palvella tosissaan Jumalaa: osallistuen seurakuntien raamattutunteihin ja opetukseen. Sitä kautta hekin voivat lähteä sitten aikanaan seurakunnan keskeltä viemään todellisesti Jumalan Sanaa jota ymmärtävät ja osaavat selittää eteenpäin muille romaneille. Meidän tulee tietää se, että emme ole ketään muita huonompia romaneina, meidän täytyy vain lähteä kehittämään itseämme terveellä Jumalan Sanan opetuksella. On aika laskea kaikkinaiset aseet ja omistaa todellinen alkuperämme, identiteettimme Jumalassa.
2. Toiseksi haaste ja vastuu tulee suunnata romanityöntekijöille, joiden tulee kehittää itseään muuksi kuin pelkäksi raamatullisten irtofraasien esittäjiksi. Jumalan Sanan todellinen tunteminen ja selittäminen romaneille on päätehtävämme.
  Ymmärrän sen että jokainen uskova romani haluaisi olla evankelista tai laulaja ja pyrkii saamaan tilaa itselleen romanien silmissä ja seurakunnan keskellä. Se on monelle itsetuntokysymys. Mutta se ei ole oikein eikä tavoitteemme. Usein puemme vääristyneetkin motiivimme hengellisiksi ja kuvittelemme jopa itsekin, että toteutamme Jumalan antamaa kutsumusta. Olen kauhuissani seurannut korvasyyhyyn julistavia, jotka ovat huomanneet että kun voimakkaasti vaan synnillistämme kaiken julistuksessa, lyömme raamatun sanalla ihmisiä päähän ja uhkailemme lailla ja helvetin tuomioilla, ja kuolemalla, niin se menee romaneihin yhtä helposti kuin "veitsi voihin". Hyvän julistajan maine on taattu romanien silmissä. Tätä on opittu pitämään hyvän julistajan tunnusmerkkinä jota se ei ole.
  Ihmettelen suuresti sitä, miksi nämä tämän kaltaiset julistajat eivät koskaan puhu romaneille romanien alennustilasta joka on selkeästi näkyvissä. Miksi koskaan ei puhuta niistä vääristä synnillisistä asioista jotka tuhoavat todellisesti romaneja. Miksi julistajat eivät saa suutaan auki todellisista asioista. Syy on hyvin selvä: Se joka julistaa totuuden, ei saa hyväksyntää, ei saa mainetta, hänestä ei pidetä. Vaan niin kuin raamatunkin aikaan apostolit saivat vainoa, ja kaikkea pahaa osakseen, niin saavat totuuden puhujat tänä päivänäkin. Tätä julistajamme eivät ole valmiita kestämään, siksi julistetaan korvasyyhyyn. En yhtään ihmettele että seurakunnat eivät yleensä ota pastoreiksi romaneja. Syy ei ole rasismissa vaan meidän matalassa tasossamme niin julistuksellisesti kuin Jumalan sanan tuntemisen ja oikein selittämisen tasossakin. Me osaamme kyllä paljon raamatun irtolauseita, mutta emme osaa selittää raamattua raamatulla ja oikein.
  Sen takia meidän tehtävämme romanityöntekijöinä on uppoutua Sanan todelliseen tuntemiseen eikä johonkin ihmeelliseen menestysteologiseen opetukseen jossa julistamme romaneille, että he saavat kaiken Jumalalta mitä haluavat. Hedelmä romanikentällä puhuu selvää kieltä siitä mitä romanityöntekijöinä olemme saaneet osaltamme aikaan. Meidän on mentävä itseemme, ja alettava kehittämään itseämme aivan ensiksi. Meissä on ainesta vaikka mihin, kun vain jaksamme kehittää itseämme. Jokaista työntekijää tarvitaan ja jokaiselle löytyy tilaa, kehittäkäämme itseämme siis kaikilla tasoilla ja varsinkin Sanan raittiissa tuntemuksessa. Julki tuomalla totuuden saamme häväistystä, jopa vainoa osaksemme, mutta sitähän meille on luvattukin totuuden puolestapuhujina. Tämän sanon suurta rakkautta tuntien heimoani kohtaan.
3. Kolmanneksi haaste ja vastuu suunnataan seurakuntien vastuunkantajille. Alkakaa pohtimaan esittämääni asiaa ja sen todenperäisyyttä ja tehkää sen pohjalta selkeät tavoitteet miten voitte todellisesti auttaa romaneja. Romanit eivät tarvitse seurakunnissa erityiskohtelua millään muotoa mutta he tarvitsevat seurakuntien keskellä erityisopetusta Jumalan Sanasta, koska he eivät ymmärrä suomen kieltä niin kuin sitä seurakunnissa käytetään seurakunnallisissa tilaisuuksissa ja opetuksessa. Romaneille täytyy juurta jaksain selostaa raamatulliset asiat ja yksinkertaisesti. Asiassa ei voida olla seurakuntien taholta vain tekemättä mitään, vaan on toimittava nyt. Ymmärrän kyllä sen pettymyksen niitä tilanteita kohtaan jos on ollut aikaisemmin erityisopetusta romaneille ja se ei olekaan saanut vastakaikua ja kävijämäärät ovat olleet pieniä. Mutta siihen ei saa jäädä, vaan on yritettävä uudelleen käynnistää työ. Seurakunnat eivät voi jättää romaneita tähän tilanteeseen, vaan niiden tulee ymmärtää heidänkin todelliset tarpeet.
  Me emme tarvitse seurakunnilta kaiken maailman karaokeiltoja ja musiikkipainotteisia kokouksia, vaan me tarvitsemme Sanan opetusta, että kasvamme Jumalan itsensä tuntemisessa. Siksi haastankin seurakuntien vastuunkantajat arvioimaan uudelleen tilanteen ja tarttumaan työhön.
  Perinteisestihän romanit kuuluvat suomessa vapaiden suuntien seurakuntiin, lähinnä helluntaiseurakuntiin ja vapaaseurakuntiin. Lähinnä helluntaiseurakuntien -60 ja -70 luvun jokseenkin lakihenkisestä opetuksesta on saanut alkunsa tämän päivän romanien uskon kuva. Se on vahvistunut -80 ja -90 luvulla helluntaijulistajien kautta ihmekeskeiseksi ja "uusi voima", ja menestyskeskeiseksi uskonkuvaksi, jossa todelliset perusperiaatteet uskonelämästä on työnnetty syrjään ja odotetaan tämän uskon kuvan myötä aina jotain uutta, ihmeellistä, ja suurempaa voimaa. Ikään kuin Jumalan työ meissä ei riittäisikään, vaan aina tulisi ponnistella Jumalan edessä saadakseen lisää, lisää ja lisää. Nyt on palattava opetuksessa juurille, jossa uskon vanhurskaus, ja oikea pyhitysoppi palautetaan oikeisiin uomiin. Romanit eivät tarvitse ihmeitä ja merkkejä jotka ovat ainoastaan raamatun mukaan seurauksia, silloin kun Jumala niitä tahtoo antaa, vaan nyt tarvitaan raitista perusopetusta. Siinä helluntai sekä vapaaseurakunnat voivat tehdä mittavaa hedelmällistä työtä juurruttaessaan romaneja todelliseen Jumalan Sanan tuntemiseen. Olemme ajassa jossa eksytykset valtaavat alaa kaiken maailman "poppamiesten" kautta jotka lupaavat kymmenen hyvää ja kaksikymmentä kaunista. Jos romanien usko kiinnittyy näihin "profetaalisiin" eksytyksiin, olemme hukassa. Siksi pyydän seurakuntia vastaamaan tähän haasteeseen Jumalan Sanan korottamisella siihen arvoon mihin se kuuluukin.

   

KARISMAATTISET ILMIÖT JA NIIDEN IHANNOINTI USKON KUVASSAMME:
  Tietyt taikauskoiset piirteet romanien uskon kuvassa saavat ruokansa vapaissa suunnissa ilmenevästä vääränlaisesta epäraamatullisesta ihmeisiin keskittyvästä karismaattisuudesta. Tämä ilmiö ei ole tuntematonta valtaväestöllekään, se on saanut alkunsa vapaista uskon suunnista suomessa. Enää ei riitäkään Raamatun Kristus, yksinkertainen, tavallinen arjessa koettava evankeliumi, vaan tilalle tahdotaan enemmän, suurempi ja voimakkaampi totuus ja evankeliumi kuin mitä raamatussa on löydettävissä. Taikauskoiset vaistot vaistoihmisillä etsivät tietämättään aina erikoisempia ja suurempia ihmeitä ja täyttymyksiä kuin mitä Jumala on päättänyt ajassamme tehdäkään. Keskuudessamme on tavallista, että kerrotaan juttuja toinen toisillemme mitä erikoisimmista "jumalan ilmestymisistä".
  Enää ei riitäkään ristin kantaminen, nisun jyvän tie ja Jeesuksen kohtalonyhteys palvelijalle ja Hänen askeleissaan kulkeminen, vaan halutaankin yhtäkkiä menestystä, voimaa, joka ei ilmenekään raamatullisena heikkoutena, niin kuin Jeesuksella, vaan haetaankin "täyttä evankeliumia", joka onkin "täydempää" kuin mitä raamattu edustaa. Haetaan inhimillistä hyvää oloa, kun elämän todellisuus näyttää pahan olon, oman ristin kantamisen tien. Kristuksen todellisia päämääriä, logiikkaa näkemättä ja kunnioittamatta. Halutaan kaikki sairaudet ohittaa ja voittaa ja Jeesuksen nimissä vielä vaikeudetkin poistaa. 
  Elokuviinkin niitä katsovat menevät hakemaan uutta ja jännittävää joka antaisi enemmän kuin tavallinen arki. Samalla tavoin uskostakin on tehty viihde, elämys ja seurauskeskeinen kuin elokuvallinen epäjumalapommi, joka ei keskity Kristuksen persoonaan eikä Hänen sisäiseen tuntemiseensa. 
Tästä olen äärimmäisen surullinen ja huolissani.
Pastori Matti Pyykkönen on puhunutkin puheessaan seuraavaa: ” Suuri vaara aikamme "karismaattisuudessa" piileekin toisten matkimisessa. On erehdys luulla, että persoonallisuus on yhtä kuin hengellisyys. Luonteeltaan jäyhä alkaa jäljitellä toista räiskyväluonteista esiintyen perin hengellisenä; pettäen itseään ja usein myös monia elämysten metsästäjiä. "Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus", mutta sielullinen, joka hylkää jumalallisen viisauden ja järjestyksen, saa kyllä aikaan hullutuksen.
  Yksi esimerkki: "Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?" (1.Kr. 14:23) Ei turhaan ole sanottu, hullut ovat pilanneet helluntain! Jos se, mitä tämän ajan nk. karismaattisuus suurelta osalta edustaa, on Pyhän Hengen ilmenemistä, voisi tulla johtopäätökseen, että Pyhä Henki on epäonnistunut. - Kaikkivaltiaan Jumalan Pyhä Henki ei koskaan voi epäonnistua! Syy löytyy jostain muualta. Ihminen itsessään on yrittänyt käyttää Pyhää Henkeä, ja tämähän on täysin mahdotonta. Näin yrittäessään hän toimii luontaisen karismansa pohjalta. Korotetuksi tulee ihminen ja sielujemme vihollinen onnistuu aikeissaan.
Maailman ainoa todellinen toivo on Jeesus Kristus. Jeesus sanoi Pyhästä Hengestä: "Hän on minut kirkastava". Maailma ei korota Jeesusta, mutta maailma ja aikamme nk. karismaattisuus korottaa ja palvoo ihmistä. Kuinka "sielunkarisma" toimii? 1. Ilmapiirin ja tunnelman luominen 2. Musiikki ja laulu 3. Ylistys 4. Sanan vähäinen osuus 5. Ihmisen korottaminen 6. Oudot ilmiöt 7. Rahan keruu. Tällaiseen kokoustilaisuuteen pyritään luomaan ilmapiiri, jossa "voidaan vangita kuulijoiden mielikuvitus ja innostaa antautumaan". Yksi keino on kovaääninen musiikki ja "ylistys". "Suitsutetaan ylistystä". "Sielun karismalla" johdetaan nauttimaan ylistyksestä. Tunti tai yli kaksikin tuntia vietetään näin nautiskellen (jossain jopa 24 tuntia yhteen menoon!). Tämä "saa ihmiset haltioitumaan". ("Kuolleistaherättäjä" -evankelistan tilaisuudet Lappeenrannassa: Vasta parin tunnin alkulämmittelyn jälkeen puhuja saapuu paikalle.)Vanhan liiton Jumalan palvonnassa suitsutuksesta sanotaan: "Älkää valmistako itsellenne mitään muuta suitsutusta tämän sekoituksen mukaan. Pidä tämä Herralle pyhitettynä. Jokainen, joka sellaista tekee nauttiaksensa sen tuoksusta, hävitettäköön kansastansa". 2.Ms. 30:30, 31. Toinen keino on ihmismielen (psyyken) hyväksi käyttö. Mieliin vaikutetaan voimakkaasti painottamalla etukäteen, mitä tullaan kokemaan juuri tässä ja nyt, jos vain avaudutaan ja antaudutaan tälle "voitelulle ja voimalle, joka niin voimakkaasti on koettavana juuri tässä huoneessa". Vakuutetaan etukäteen kuinka "sinä tulet tänä iltana tuntemaan voimavaikutukset kehossasi". "Pian hän tulee (puhuja). "Jumala itse todistaa hänestä. Hänen ympärillään on Jeesus-energian voimakenttä, valtavampi kuin 10.000 volttia. Come on! Oletteko valmiita?" Tunnelman tiivistyessä nämä "vakuuttelut" valtaavat mielen (suggestio, tuoda mieleen. Tästä latinankielisestä sanasta juontuu sana "suggeroida"). Mitä suurempi joukko ihmisiä, sitä suurempi on lumoava vaikutus. 
Sielun voimat jylläävät. Pyhä Henki on saatu murheelliseksi, tai vielä vakavampaa, Pyhä Henki ei ole lainkaan mukana kirkastamassa Kristusta. "Sielunkarismalla" saadaan voimakas ote luonnollisen ihmisen sielun alueesta. Juuda 1:19: "nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole". 1 .Kr. 2:14: "Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on". Luonnollinen ja sielullinen; alkutekstissä on molemmissa kohdissa käytetty samaa sanaa, 'psykikos' ”.
Vartijat puhaltavat pasuunaan: David Wilkerson on noussut rohkeasti juuri näitä "karismaattisia" eksytyksiä vastaan. Siteeraan osia hänen saarnastaan "The Reproach of the Solemn Assembly":
"Kokonaiset karismaattiset seurakunnat, helluntailiike on hajallaan - kirjaimellisesti rikki revittynä valheherätyksen takia. Kaikenlaista tapahtuu. Jotakin uutta esitellään lähes viikoittain eivätkä johtajat tiedä pitäisikö uusi ottaa vastaan vai kirota se. He eivät tiedä, mitä tehdä... Missä ovat johtajat? Missä joku, joka kertoo meille?"…Wilkerson toteaa: "Se, mitä näemme aikamme ns. herätyksissä ja mikä liitetään Pyhän Hengen yhteyteen, sitä emme löydä kirjoituksista. Mikä ei ole löydettävissä Sanasta, pitää heti hylätä - täysin hylätä. Itken kun, katson näitä videoita, joita ihmiset ympäri maata lähettävät minulle. Ihmisjoukot ruumis vapisten ilman kontrollia, ihmiset putoilemassa lattialle, hysteerinen nauru, hoipertelu kuten juopuneessa tilassa, käärmeen lailla kiemurtelu, villien eläinten lailla kiljuminen (Toronton nauruherätys ja Rodney Howard Brownen kokoukset) - sitten meillä on julistaja (Benny Hinn), joka puhaltaa ihmisten ylle ikään kuin Pyhä Henki olisi tullut lihaksi hänessä." 
"Kun joudut tällaiseen, kun olet joutunut eroon Kirjoitusten varjelevasta vaikutuksesta, sinä sanot vain: 'Hei, tämä on uutta, Jumala tekee uutta. En ymmärrä tätä, se ei ole Sanassa mutta en halua olla Pyhää Henkeä vastaan'. Jos se ei ole Sanassa, sinun pitää olla sitä vastaan." Edelleen Wilkerson jatkaa varoittaen näistä eksytyksistä: "Älä ota tähän osaa, älä edes mene lähelle... Jos olet heikko, uskossasi nuori tai utelias, olet vaarassa. Se ruokkii kaikkea sitä, mikä on mieluista lihan mielelle... Meidän tulisi rukoilla, että Jumala antaisi oikeamielisiä johtajia, että Hän nostaa esiin kuuluvia ääniä, pelottomia ääniä, murtuneita ääniä." "Varokaa kristityt! Jos uskot sanani todeksi ja sinulla on kotona näitä kirjoja ja kasetteja, niin hävitä ne! Älä jaa niitä muille, vaan polta ne! Jos joku kutsuu sinua näihin tilaisuuksiin, älä mene vaan sano: Haluan kuulla puhdasta Sanaa, joka auttaa minua hengellisesti kasvamaan. En halua mitään, mitään opetusta, joka vahvistaa lihaani..." 
Matti Pyykkönen jatkaa: ” Kun Jumala lähettää eksytyksen "kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen", se tapahtuu "sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen". Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen". Tästä uskon olevan hyvin laajalti kysymys siellä, missä "sielunkarisma" ja ihmistä korottava henki saa otteen. Valheesta tulee totuus. Pimeys onkin valo. Kun rakkaus Jumalaan on hyljätty, rakkaus Itseen sokaisee. Näin vieteltynä ihmisen on mahdoton nähdä tai kuulla Totuutta. Hän on kuuro ja sokea Totuudelle ”.
Matti Pyykkönen ja David Wilkerson puhuivat edellä totuuden. Sen tähden miettikäämme sitä mihin, kehen ja miten uskomme. Emme voi luottaa oman sielumme ääneen johonka niin helposti tukeudumme luullen sitä Jumalan ääneksi. Olemme vaisto- ja tunne herkkää kansaa, joka ei saa mennä mukaan tunteiden ja vaistojen ohjaamana "minne tuuli kuljettaa", vaan Jumalan Sanan ilmoituksen pohjalta kasvaen Häneen joka on Pää, Kristukseen.
  ”Seurakunta koostuu armahdetuista syntisistä. Tarvittaessa Hän kurittaa omiaan tarkoituksella puhdistaa ja auttaa meitä lähempään yhteyteen kanssaan. Kun seurakunnan ja yksilökristityn oma voima tulee liian suureksi, oma minä kasvaa ja Kristus peittyy näkyvistä. On armoa, jos Jumala tällöin sallii elämään ahdistuksen, joka pakottaa turvaamaan yksin Häneen ja anomaan apua Häneltä. Jumala haluaa, että Hänen seurakuntansa ei esittelisi itseään, eivätkä yksilökristityt samoin. Kaiken tulisi tuoda esille Kristusta.
Samoin Jumala riisuu Israelia omasta voimasta. Koskien seurakuntaa lopun ajassa Raamattu puhuu paljon luopumuksesta ja varoittaa siitä toistuvasti. Jos katsomme, että elämme aikojen loppua, tuo sana on otettava vakavasti. Näyttää ikään kuin siltä, että kuten Israel lankesi pois ja joutui ajaksi syrjään todistustehtävästään, myös seurakunta on vaarassa. Jeesuksen vertaus hapatuksesta herättää ajatuksia (Matt.13.33: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani" – ja Luuk.13:21).
 Rabbien (Juutalaisten raamatun opettajien) sanonta on, ”Daavidin poika saapuu, kun valittujen oppineiden huone täyttyy haureudella… ja kirjanoppineiden viisaus vähenee, Jumalaa pelkääväiset lannistuvat… ja totuus katoaa”. Myös, ”Daavidin poika tulee kun kirjanoppineitten (raamatun opettajien) opetuslapset vähenevät ja jäljellä olevien silmät ovat täynnä tuskaa ja huolta…
 Kristikunta on aina puhunut lopun ajasta ja jokaisessa sukupolvessa on ollut niitä, jotka ovat uskoneet Kristuksen palaavan omana aikanaan. On hyvä muistaa, että juutalaisessa perinteessä lopun aika on 2000 vuoden jakso. Juutalaisen perinteen mukaan ihmisen aika, 6000 vuotta, on jaettu kolmeen 2000-vuoden jaksoon:
- 2000 vuotta ilman tooraa (hepr. ’torah’: ’opetus’, ’oppi’, ’ohje’ – tunnetaan yleensä nimellä ’laki’, joka ei kuitenkaan ole hepr. sanan paras vastine. Toora on viisi Mooseksen kirjaa, ’Mooseksen laki’.)
- 2000 vuotta tooran kanssa
- 2000 vuotta lopun aikaa”.
 Lähde: https://www.kristitynfoorumi.fi/kristjaisrlopun.htm#_ftn3
LOPPUSANAT
Tämä sukukunta seikkailu on vienyt minut vuosien varrella kaiken tyyppisiä selityksiä arvioimaan. Yksi niistä on ollut Leeviläisten sukuhaarasta löytyvät kehatilaiset. Heistä on arveltu että he olisivat romaneja. He olivat lisäksi myös temppeliveisaajia. Toivottavasti meistä romaneista ei tule kuitenkaan ”tomppeliveisaajia”, vaikka joskus vähän tuntuu siltä. En ymmärrä miten kehatilaiset voisi paremmin liittää romaneihin kuin Efraimilaiset. Onko kenties juutalaisilla rabbeilla hallussaan tietoa jota ei ole saatavilla yleisesti vai mistä on kysymys? Perusteita jotka voisi loogisesti hyväksyä ei ainakaan ole julkisesti saatavissa. Jotenkin on alkanut tuntumaan sellaiselta, että juutalaisilla oppineilla on itselläänkin ehkä "pallo hukassa" ja lujaa. Joskus tuntuu siltä, että kun juutalaiset löytävät japanista joitakin kansanryhmiä, joilla on samankaltaisia jumalanpalvelusperinteitä ja vanhan liiton ilmestysmajan kaltaisia synagogia, niin ei muuta kuin kääntyminen juutalaisuuteen ja muutto Israeliin. Tämä saattaa johtua tietysti myös oman ymmärrykseni puutteista. Raamattu ei kerro asioista kaikkea totuutta.
Uskon kuitenkin siihen, että kun Elia tulee säkkipukuisena todistajana Israeliin, hän asettaa tämänkin asian kohdalleen. Tuhatvuotisen valtakunnan kynnyksellä Herra itse kokoaa lisäksi kansansa, ja niille joille on sanottu: te ette ole israelilaisia, heille tullaan sanomaan: "Elävän Jumalan lapset". Samalla tulee osoitetuksi ehkä joiltakin osin juutalaisten itse hyväksymät "juutalaiset" kaikkea muuta kuin Israelilaisiksi. Täytyy toki aina muistaa se, että Juudan sukukunta eli juutalaiset ovat erehtyneet tulkinnoissaan ennenkin. Ja varsinkin silloin kun Jeesus tuli heidän keskelleen 2000 vuotta sitten. ”Minä olen tullut isäni nimessä ja te ette ota minua vastaan. Jos toinen tulee omassa nimessään, hänet te otatte vastaan.” (Joh 5:43.)
Varoituksen sana Kaaleille:
1. Viime aikainen kehitys jossa romanit ovat kokeneet etteivät he saa seurakunnan keskellä tarpeeksi tilaa, tai seurakunta ei teekään meidän haluamallamme tavalla asioissa, on johtanut jopa siihen, että jotkut meistä romanit ovat olleet mukana perustelemassa uusia ”seurakuntia”, jossa sitten toimittaisiin meille mieluisella tavalla. Apostoli Paavali varoitti selkeästi eri seuroista ja lahkoista joita nämä tällaiset perustamiset ovat. Jumalan seurakunta on jo muutoinkin tarpeeksi hajallaan, ei tarvita yhtään enempää seurakuntien hajottamista, se ei ole missään tapauksessa raamatun mukaista eikä Jumalan tahto. Älkää olko osallisena tällaiseen toimintaan millään tavalla vaikka se kuinka hivelisi teidän oman arvon tunnettanne. Kysymys on vakavasta asiasta Jumalan edessä, ja sielun vihollisen eksytyksestä. Se, että aina meillä ei ole sama käsitys raamatun totuudesta kuin valtaväestöllä johtuu vain yksinomaan siitä että me emme tunne kokonaisvaltaista raamatun ilmoitusta oikealla tavalla. Me emme saa muodostaa raamatusta omia kuvitelmiamme, ja lähteä sen pohjalta toimimaan. Yleensä tällaiset henkilöt joilla on tällaisia suunnitelmia, eivät ole saaneet mielestään tarpeeksi ”touhuamistilaa” omassa seurakunnassaan. He kaiken lisäksi ylihengellistävät kaiken ja väittävät saaneensa suunnitelmansa vielä Jumalalta. Varokaa heitä.
2. Lopun ajan googin sodassa Israelissa, kun muut maat hyökkäävät sinne, tuhoutuu käsitykseni mukaan raamatun profetioiden mukaan 2/3 osaa Israelissa olevasta Israelin kansasta. Vain 1/3 osa jää eloon.
Israelin kansasta pelastuu vain jäännös
Jes. 10:22: – Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee, vanhurskautta tulvillaan.
Room. 9:27, 28: – Mutta Esaias (Jesaja) huudahtaa Israelista: Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös. (28.) Sillä sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti.
Jumala siunatkoon ja varjelkoon Efraimia, Juudaa, sekä kaikkia Israelin sukukuntia!
Herra on Jumala, ja vain Hän on meidän Jumalamme!
ps. Tiesitkö että sukunimet; Ahlgren, Korp, Nyman, Faltin, Isberg, Hedman, Friman, Roth, Lindberg, Lindgren, Asp, Palmroos, Florin, Baltzer (Baltzar), Hager(t), Lindeman, Lind, ja Borg ovat muun muassa juutalaisten sukunimiä. Voit tarkistaa oman sukunimesi täältä: https://www.avotaynu.com/csi/csi-home.htm

 

—————

Takaisin


Yhteystiedot

Romanit.Info - Suomen Romanitaiteilijoiden Verkosto ry

Helsinki

Voit lähettää kysymyksiä tai palautetta e-mailiimme.